118 lines
7.4 KiB
HTML
118 lines
7.4 KiB
HTML
<?xml version="1.0" encoding="UTF-8" ?>
|
||
|
||
<html>
|
||
<head>
|
||
<title>FSFE - mitä vapaat ohjelmistot ovat?</title>
|
||
</head>
|
||
|
||
<body>
|
||
<h1>Mitä vapaat ohjelmistot ovat?</h1>
|
||
|
||
<p class="indent">Vapaissa ohjelmistoissa vapaus (engl. free) viittaa vapauksiin, ei hintaan. Tässä merkityksessä käsitettä on käytetty 80-luvulta asti, ensimmäisen täydellisen määritelmän ilmeisesti oltua <a href="http://www.gnu.org/bulletins/bull1.txt">GNU:n Bulletin-tiedotteen ensimmäisen vuosikerran ensimmäisessä numerossa</a>, joka julkaistiin helmikuussa 1986. Erityisesti vapaat ohjelmistot <a href="http://www.gnu.org/philosophy/free-sw.html">määrittelee</a> neljä vapautta:</p>
|
||
|
||
<ul>
|
||
<li class="indent"><b>Vapaus käyttää ohjelmaa mihin tahansa tarkoitukseen.</b>
|
||
<p class="indent"> <em>Rajoitteiden asettaminen vapaiden ohjelmistojen käytölle tekee ohjelmasta epävapaan. Rajoitteita voivat olla esimerkiksi aika ("30 päivän kokeilujakso", "lisenssi vanhenee 1. tammikuuta 2004"), tarkoitus ("lupa annettu tutkimus- ja epäkaupalliseen käyttöön", "ei voida käyttää suorituskyvyn mittaamiseen") tai maantieteellinen alue ("ei saa käyttää maassa X").</em></p>
|
||
</li>
|
||
|
||
<li class="indent"><b>Vapaus opiskella ohjelman toimintaa, ja soveltaa sitä.</b>
|
||
<p class="indent"> <em>Juridisten tai käytännöllisten rajoitteiden asettaminen ohjelman ymmärrettävyydelle tai muokkaukselle tekevät myös ohjelmasta suljetun (epävapaan). Näitä voivat olla pakollinen erityisten lisenssien ostaminen, tiedon jakamisen rajoittamisen sopimukset (NDA) tai – ohjelmointikielille joilla on useampia esitysmuotoja – pääsyn estäminen parhaimpana pidettävään, ihmisluettavaan ohjelman ("lähdekoodin") muotoon ja sen muokkaamiseen. Ilman ohjelmien muokkaamisen vapautta ihmiset pysyvät yhden toimittajan armoilla.</em></p>
|
||
</li>
|
||
|
||
<li class="indent"><b>Vapaus levittää kopioita naapureillesi.</b>
|
||
<p class="indent"> <em>Ohjelmia voidaan kopioida ja jakaa lähes ilman
|
||
kustannuksia. Jos sinulla ei ole oikeutta antaa ohjelmaa sitä
|
||
tarvitsevalle, ohjelma on epävapaa. Ohjelmaa voi halutessaan jakaa
|
||
myös maksua vastaan.</em></p>
|
||
</li>
|
||
|
||
<li class="indent"><b>Vapaus parantaa ohjelmaa, ja antaa muutokset
|
||
levitykseen, jotta koko yhteisö hyötyy.</b>
|
||
<p class="indent"> <em>Kaikki eivät ole yhtä hyviä ohjelmoijia
|
||
jokaisella osa-alueella. Jotkut eivät osaa ohjelmoida lainkaan.
|
||
Tämä vapaus mahdollistaa muutosten teon vapauden epäsuoran käytön
|
||
niille henkilöille, joilla ei ole aikaa tai taitoja ratkaista
|
||
jotakin ongelmaa. Tämä voidaan tehdä maksua vastaan.</em></p>
|
||
</li>
|
||
</ul>
|
||
|
||
<p class="indent">Nämä vapaudet ovat oikeuksia, eivät vaatimuksia, vaikkakin
|
||
näiden vapauksien kunnioittaminen yhteiskunnan kannalta saattaa ajoittain
|
||
velvoittaa yksilöä. Kuka tahansa voi valita olla käyttämättä vapauksia,
|
||
mutta voi myös hyödyntää kaikkia niitä. Erityisesti on syytä ymmärtää, että
|
||
vapaat ohjelmat eivät sulje pois kaupallista käyttöä. Jos ohjelma ei
|
||
salli kaupallista käyttöä tai jakelua, se ei ole vapaa ohjelma. Kasvava
|
||
joukko yrityksiä rakentavat liiketoimintamallinsa täysin tai vähintäänkin
|
||
osittain vapaille ohjelmistoille, mukaan lukien joitain suurimmista
|
||
suljettujen ohjelmien toimittajista. Vapaat ohjelmistot tekevät avun
|
||
tarjoamisesta ja antamisesta laillista, ei pakollista.</p>
|
||
|
||
<h3>Termistö</h3>
|
||
<p class="indent">Englanti vaikuttaa olevan ainoa kieli, jossa vallitsee suuri monitulkintaisuus vapauden ja hinnan välillä. Käännettäessä muille kielille, vapaista ohjelmistoista (engl. Free Software) tulee ranskaksi "logiciels libre", espanjaksi "software libre", italiaksi "software libero", tanskaksi "Fri Software", tai mikä onkaan vapautta merkitsevä vastaava paikallisen kielen termi.</p>
|
||
|
||
<b>Avoin lähdekoodi</b>
|
||
<p class="indent">3. helmikuuta 1998, Netscapen kerrottua julkaisevansa selaimensa vapaana ohjelmistona, ryhmä ihmisiä tapasi Palo Altossa Piilaaksossa ja esitti vapaiden ohjelmistojen markkinointikampanjan aloittamista käyttämällä termiä avoin lähdekoodi ("open source"). Tavoitteena oli hakea vapaiden ohjelmistojen nopeaa kaupallistumista ja niiden hyväksyntää yrityksiltä ja riskisijoittajilta uuden talouden korkeasuhdanteessa. Tarkoituksen pyhittäessä keinot he tekivät tietoisen valinnan jättää sivuun kaikki vapaiden ohjelmistojen pidempiaikaiset kysymykset (kuten filosofian, etiikan ja sosiaaliset vaikutukset), kokien että nämä olisivat esteitä ripeälle hyväksynnälle. He esittivät keskittymistä ainoastaan teknologisiin hyötyihin<a class="fn" href="#fn">1</a>.</p>
|
||
|
||
<p class="indent">"Avoin lähdekoodi" -termi – joka alun perin on määritelty
|
||
tarkoittamaan samaa asiaa kuin vapaat ohjelmistot lisenssien ja
|
||
toteutuksien suhteen – on kokenut merkitykseltään inflaatiota. Nykyään
|
||
sitä usein käytetään mistä tahansa asiasta, joka on vapaiden ohjelmistojen
|
||
ja hyvin suljetun Microsoftin "Hallituksellisen turvaohjelman" (GSP)
|
||
välimaastossa<a class="fn" href="#fn">2</a>.</p>
|
||
|
||
<b>Libre Software</b>
|
||
<p class="indent"> Kun Euroopan komissio aloitti säännöllisen työskentelyn
|
||
vapaiden ohjelmistojen parissa, etsittiin tapa välttää englanninkielisten
|
||
termien "Free Software" ja "Open Source" monitulkintaisuus sekä niihin
|
||
liittyvät väärinkäsitykset. Tämä johti siihen, että käyttöön
|
||
otettiin kolmas termi, jota on nähty käytössä silloin tällöin noin vuoden
|
||
1992 jälkeen: "Libre Software" (libre = vapaa). Tämä termi on havaittu
|
||
sietokykyiseksi aiemmin mainitulle inflaatiolle, ja sitä käytetään edelleen
|
||
vapaiden ohjelmistojen kanssa yhtäläisessä merkityksessä. Se voi siis
|
||
tarjota ratkaisun tahoille, jotka pelkäävät tulevansa väärinymmärretyiksi
|
||
käyttäessään englannin kieltä.</p>
|
||
|
||
<h2 id="fn">Viitteet</h2>
|
||
|
||
<ol>
|
||
<li>
|
||
Lähde, katso <a href="http://web.archive.org/web/20021217003716/http://www.opensource.org/advocacy/faq.html">OSI
|
||
FAQ</a>:
|
||
<em>How is "open source" related to "free software"? The Open Source
|
||
Initiative is a marketing program for free software. It's a pitch for
|
||
"free software" on solid pragmatic grounds rather than ideological
|
||
tub-thumping. The winning substance has not changed, the losing attitude
|
||
and symbolism have.</em>
|
||
</li>
|
||
<!-- Partial suggestion of Finnish translation, but since it's a quote
|
||
the translation is really not needed...
|
||
<em>Kuinka "avoin lähdekoodi" liittyy "vapaisiin ohjelmistoihin"? Open
|
||
Source Initiative on vapaiden ohjelmistojen markkinointiohjelma.
|
||
Se on "vapaiden ohjelmistojen" myyntipuhe puhtaan käytännöllisestä
|
||
näkökulmasta ideologisten ajatusten saavista kaadon sijaan.
|
||
"The winning substance has not changed, the losing attitude
|
||
and symbolism have."</em></p>
|
||
-->
|
||
<li>
|
||
Tässä ohjelmassa
|
||
hallitukset ja hallitustenväliset järjestöt maksavat huomattavia maksuja
|
||
joidenkin Windows-lähdekoodin ylimalkaisesta katselmuksesta erityisillä
|
||
Microsoftin palveluilla. Tämä saattaa lisätä "turvallisuudentunnetta"
|
||
mutta on käytännössä hyödytöntä – erityisesti koska ei ole edes tiedossa
|
||
vastaako heidän katselmoimansa ohjelma sitä jota heillä on tietokoneillaan.
|
||
Ja luonnollisestikaan tämä ei anna heille vapauksia.
|
||
</li>
|
||
</ol>
|
||
|
||
</body>
|
||
|
||
<timestamp>$Date$ $Author$</timestamp>
|
||
<translator>Timo Jyrinki</translator>
|
||
</html>
|
||
<!--
|
||
Local Variables: ***
|
||
mode: xml ***
|
||
End: ***
|
||
-->
|
||
|