Source files of fsfe.org, pdfreaders.org, freeyourandroid.org, ilovefs.org, drm.info, and test.fsfe.org. Contribute: https://fsfe.org/contribute/web/ https://fsfe.org
You can not select more than 25 topics Topics must start with a letter or number, can include dashes ('-') and can be up to 35 characters long.
 
 
 
 
 
 

278 lines
13 KiB

<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?>
<html newsdate="2008-12-02">
<version>1</version>
<head>
<title>Mikä tekee yrityksestä vapaiden ohjelmistojen yrityksen?</title>
</head>
<body>
<h1>Mikä tekee yrityksestä vapaiden ohjelmistojen yrityksen?</h1>
<p>Keskusteltaessa <a
href="https://blogs.fsfe.org/greve/?p=251">Euroopan
ohjelmistostrategiasta</a> lukuisia kiinnostavia seikkoja tuli ilmi. Itse
keskusteluja ei voida paljastaa niiden luottamuksellisuudesta johtuen,
joten sen sijaan tässä artikkelissa käsitellään yhtä esille tullutta kohtaa
henkilökohtaisesta näkökulmasta. </p>
<p>
Vaikka se vaikuttaakin jokseenkin vanhanaikaiselta tänään, niin <em>
"Kuinka <a href="/activities/wipo/fser.html">vapailla
ohjelmistoilla</a> voi tehdä rahaa?"</em> oli hyvin yleinen kysymys vain
muutama vuosi sitten. Nykyään tuo kysymys on kehittynyt muotoon <em>
“Mitkä ovat hyviä liiketoimintamalleja joita voi rakentaa vapaiden
ohjelmistojen ympärille?”.</em>
</p>
<p>
Kysymys on nyt jo paljon tarkempi ja se nousi esiin useaan kertaan
keskusteltaessa Euroopan ohjelmistostrategiasta. Kysymystä käsittelivät
useat ihmiset kuten
<a href="http://blogs.the451group.com/opensource/2009/02/23/on-open-source-business-strategies-again/">Matthew Aslett</a>,
<a href="http://carlodaffara.conecta.it/?p=104">Carlo Daffara</a> ja
<a href="http://news.cnet.com/8301-13505_3-10168267-16.html">Matt Asay</a>.
Yksi henkilö, joka yritti useasti vastata tähän kysymykseen, oli
<a href="http://www.thondomraughts.com/2009/03/making-money-with-free-software.html">Anoop John</a>,
jonka tapasin <a href="https://blogs.fsfe.org/greve/?p=144">Keralassa kaksi vuotta sitten</a>.
</p>
<p>
Työskenneltyäni alalla useita vuosia auttaen yrittäjiä löytämään heille
sopivia liiketoimintamalleja ja käsiteltyäni kysymyksiä liittyen
vapaisiin ohjelmistoihin keskittyviin yrityksiin sekä vapaiden
ohjelmistojen monimuotoiseen käyttäjäyhteisöön joka on samalla sekä
kaupallinen että epäkaupallinen, on minulle selvinnyt muutama seikka
jotka tahdon nyt jakaa.
</p>
<h2>Kohta 1: Ajattele selvästi</h2>
<p>
Jotta liiketoimintamalleja voitaisiin kehittää, on ensin ymmärrettävä
selvästi kaikki siihen liittyvät seikat joita haluat käsitellä. Tätä ei
helpota yhtään se, että joitain suosittuja käsitteitä käytetään
epämääräisesti puhuttaessa täysin erillaisista asioista ja niihin
liittyvistä onglemista. Esimerkiksi käsitettä "Avoimet ohjelmistot"
käytetään sekä ohjelmistomallista, kehitysmallista että
liiketoimintamallista puhuttaessa.
</p>
<p>
Nämä kolme mallia ovat suorakulmaisia kuten kolme x,y,z-akselia
kolmiulotteisessa koordinaatiojärjestelmässä. Kullakin akselilla on oma
suureensa: <strong>hallinta</strong> (ohjelmistomalli),
<strong>yhteistyö</strong> (kehitysmalli) sekä <strong>tuotto</strong>
(liiketoimintamalli).
</p>
<ul>
<li>
<strong>Ohjelmistomalli</strong> on se akseli josta puhutaan eniten.
Sen yhdessä päässä on suljetut ohjelmistot, joita niitä valmistava ja
myyvä taho hallitsee täysin. Niiden käyttäjä eli asiakas saa vain
rajoitetut käyttöoikeudet ohjelmistojen lisenssistä riippuen joka
myönnetään tiettyjen ehtojen puitteissa. Akselin toisessa päässä on
vapaat ohjelmistot, jotka tarjoavat käyttäjälle ennenkuulumattoman
laajan hallinnan hänen käyttämästään ohjelmistosta antamalla
käyttäjälle peruuttamattomat ja maailmanlaajuiset oikeudet käyttää,
tutkia, muokata ja jakaa niitä.
</li>
<li>
<strong>Kehitysmalli</strong>-akseli kuvaa yhteistyön esteitä. Se
kattaa vaihteluvälin alkaen yhden henkilön tai yrityksen kehittämästä
projektista jatkuen aina projektiin joka sallii laajamittaisen
maailmanlaajuisen yhteistyön. Tämä ei liity mitenkään
ohjelmistomalliin. On olemassa suljettuja ohjelmistoja, jotka sallivat
hyvinkin laajan yhteistyön osana niiden kehitysprosessia. Esimerkkinä
mainittakoon SAP, jolla on laaja yhteistyöohjelma. On myös olemassa
vaipaiden ohjelmistojen projekteja, joita kehittää vain yksi henkilö
tai yritys joko täysin ilman tai vain vähäisellä yhteistyöllä muiden
kanssa.
</li>
<li>
<strong>Liiketoimintamalli</strong>-akseli kuvaa sitä tapaa, jolla
ohjelmistolla tehtään rahaa. Tälle akselille sisältyy monia erilaisia
mahdollisuuksia kuten koulutus, palvelut, integrointi, mukautettu
kehitys, tilaajamalli, COTS- eli "suoraan hyllyltä" tuotteet,
ohjelmisto palveluna (Saas) jne.
</li>
</ul>
<p>
Nämä kolme akselia rajaavat sen tila-avaruuden, johon mikä tahansa
ohjelmistoprojekti tai tuote voi vapaasti asettua. Tämä ei tietenkään
tarkoita sitä että kaikki mahdolliset yhdistelmät olisivat
toteutuskelpoisia. Ansaintamalli, joka perustuu asiakkaiden
sitouttamisstrategioihin ja kiivaaseen maksulliseen päivityskierteeseen
ei todennäköisesti toimi jos projektin ohjelmistomallina on vapaat
ohjelmistot. Tämä toimintatapa esiintyy yleensä suljettujen ohjelmistojen
ohjelmistomallissa jonka liiketoimintamalli pitää suoritettua
maksutapahtumaa yhtenä ehtona ohjelmistolisenssin myöntämiselle
asiakkaalle.
</p>
<p>
On syytä huomauttaa, että erilaisten liiketoimintamallien yhteensopivuus
erilaisten ohjelmistomallien kanssa on paljon laajempi kuin yleensä
luullaan. Vapaiden ohjelmistojen ohjelmistomallin takaamat laajat
oikeudet ohjelmistojen käyttäjille tekevät käytännössä mahdottomaksi sen,
että asiakkaalta voidaan vaatia ylimääräisten ehtojen täyttämistä
ohjelmistolisenssin myöntämiseksi mukaan luettuna ehto suoritetusta
maksutapahtumasta. Liiketoimintamallissa on kuitenkin mahdollista saada
aikaan vastaavanlaisia kassavirtoja käyttämällä sopimuspohjaisia
palveluja, tavaramerkkejä ja/tai sertifikaatteja.
</p>
<p>
Jokainen edellä kuvatuista akseleista vaatii yksilöllistä harkintaa ja
tarkkaa suunnittelua projektin tavoitteiden toteuttamiseksi.
</p>
<p>
Jos tavoitteena on esimerkiksi työskennellä yhdessä kilpailijoiden kanssa
yhteisesti käytetyn komponentin kehittämiseksi jotta voitaisiin saavuttaa
riippumattomuus mahdollisesta monopolistisesti toimivasta
tavarantoimittajasta, on todennäköisesti viisasta keskittyä yhteistyöhön
ja valita ohjelmistomalli, joka käyttää vahvaa käyttäjänoikeuslisenssiä
(Copyleft lisence). Liiketoimintamalli voitaisiin mahdollisesti unohtaa
tässä tapauksessa sillä projektiin tehtyjen sijoitusten tuotto saadaan
strategisen riippumattomuuden edun muodossa sekä vähentyneinä
lisensointikustannuksina.
</p>
<p>
Toisena esimerkkinä mainittakoon, että yritys voi valita hyvin yhteistyö-
ja yhteisöpainotteisen kehitysmallin vahvasti käyttäjänoikeudelliselle
(Copyleft) ohjelmistolle, jonka liiketoimintamalli perustuu yrityksille
räätälöytyihin julkaisuihin, jotka testataan asiakkaiden puolesta
kypsyyden, vakauden ja turvallisuuden varmistamiseksi.
</p>
<p>
Mahdollisia mallien yhdistelmiä on lähes rajattomasti. Kunkin yrityksen
yksilöllinen luonne ja kilpailulliset vahvuudet ja heikkoudet riippuvat
valitusta malliyhdistelmästä. Edellä kuvattujen osatekijöiden tarkka
harkinta on avain menestyksekkäälle liiketoimintamallille.
</p>
<h2>Kohta 2: Vapaus eri tasoilla</h2>
<p>
Gartner sanoo saavuttavansa 100%:n vapaiden ohjelmistojen käyttöasteen
Marraskuussa 2009. Tämä on huono kriteeri sille mikä tekee yrityksestä
vapaiden ohjelmistojen yrityksen. Vapaiden ohjelmistojen projekteihin
osallistuminen ja niiden tukeminen vaikuttaisi jo hieman paremmalta,
mutta koska monet vapaiden ohjelmistojen projektit ovat valinneet
yhteistyöpohjaisen kehitysmallin, se tekisi myös monesta IT-alan
ulkopuolisesta yrityksestä vapaiden ohjelmistojen yrityksen.
</p>
<p>
IT-yritykset ovat yksi eniten ohjelmistoja käyttävistä tahoista
maailmassa ja usein ne myös toimivat laajemmassa ohjelmistoympäristössä
kuin muut yritykset. Tämä tarkoittaa sitä, että ohjelmistojen käytöllä IT-
yrityksissä ei viitata vain yritysten työntekijöiden käyttämiin työpöytä-
ja palvelinsovelluksiin vaan myös siihen ohjelmistoalustaan, jonka päällä
yrityksen ohjelmistot tai tuotteet toimivat.
</p>
<p>
Mukautetun ja suljetun ohjelmistoalustan ylläpitäminen tuotteen tai
palvelun tuottamiseksi on tehotonta ja kallista. Tämän lisäksi riippuvuus
toisten yritysten tuottamista ohjelmistoalustoista on vaarallista. Tästä
johtuen, suuret kaupalliset yritykset ovat alkaneet hiljalleen vaihtaa
suljettuja ohjelmistoalustojaan vapaiden ohjelmistojen vastaaviin
voidakseen hyötyä tämän ohjelmistomallin tarjoamista strategisista
eduista alustan tasolla. Tällaiset yritykset toimivat usein hyvin
yhteistyössä niiden vapaiden ohjelmistojen projektien kanssa joista ne
ovat riippuvaisia. Ne tukevat ja osallistuvat niiden toimintaan edistäen
samalla niiden kasvua kehittääkseen omaa strategista riippumattomuuttaan
ohjelmistojen käyttäjinä.
</p>
<p>
Se, mikä tekee näistä yrityksistä suljettujen ohjelmistojen yrityksiä on
se, että nämä yritykset ovat valinneet tuotteilleen suljettujen
ohjelmistojen ohjelmistomallin eväten samalla asiakkailtaan ne samat
vapaiden ohjelmistojen strategiset edut kuin mitä nämä yritykset itse
käyttävät parantaakseen kilpailukykyään.
</p>
<p>
Asiakkaan näkökulmasta tästä suljetusta ratkaisusta itsestään tulee osa
sitä tuotealustaa jolle yrityksen erottautumistekijät perustuvat. Tämä,
kuten aikaisemmin jo mainittiin, on tehoton, kallis ja vaarallinen
strategia.
</p>
<p>
Liiketoiminnan kannalta tämä on puute, joka tarjoaa toisille yrityksille
tilaisuuden tarjota yrityksen asiakkaille täysin vapaista ohjelmistoista
koostuvan tuotteen. Asiakkaiden kannalta on sekä taloudellisempaa että
strategisesti järkevämpää suosia näitä yrityksiä suljettujen yritysten
sijaan aivan samoista syistä joista suljetut yritykset itse valitsivat
vapaat ohjelmistot ohjelmistoalustakseen.
</p>
<p>
Niiden yritysten, joiden ansaintamalli sisältää suljettujen ohjelmistojen
ohjelmistomallin osia, pitäisi tiedostaa että niiden kassavirta nojaa
suuresti siihen ettei heidän tuotteilleen tai palveluilleen ole
markkinoilla vastaavaa vapaiden ohjelmistojen versiota, ja että sekä
markkinoiden kasvu että suljetun ohjelmistomallin avulla tehtävät
ylisuuret voitot houkuttavat toisia yrityksiä, jotka tulevat tekemään
suljetuista ohjelmistomalleista kestämättömiä. Kun näin tapahtuu, yritys
voi joko siirtyä toisille markkinoille tai sen on muutettava
ansaintamalliaan toimimaan täysin vapaiden ohjelmistojen ohjelmistomallin
kanssa.
</p>
<p>
Eli vapaiden ohjelmien käyttö tai vapaiden ohjelmistoprojektien tukeminen
eivät tee yrityksestä vapaata ohjelmistoyritystä. Määräävä tekijä on
vapaiden ohjelmistotuotteiden tarjoaminen yrityksen asiakkaille. Siis:
vapaat ohjelmistoyritykset ovat yrityksiä, jotka käyttävät
ansaintamallia, jossa kassavirta ei ole sidoksissa suljetun
ohjelmistomallin lisenssiehtoihin.
</p>
<h2>Jatkossa seuraavaa</h2>
<p>
Jokainen yritys tarvitsee jonkin erityisen tekijän, jolla yritys erottuu
kilpailijoistaan; sen yhden asian jonka se voi tehdä paremmin, nopeammin
tai halvemmalla kuin mikään toinen yritys, ja joka antaa asiakkaille syyn
valita nimenomaan sen yrityksen muiden joukosta.
</p>
<p>
Perinteisesti monet IT-yritykset ovat käyttäneet suljettua
ohjelmistomallia sekä patentteja erottuakseen muista. Tämä ilmenee
erityisesti yritysten riskipääomasijoittamisessa kasvaviin yrityksiin ja
tällaisen erottumiskyvyn puuttumista pidetään yleensä strategisena
heikkoutena.
</p>
<p>
Yhdessä tulevista artikkeleistani aion näyttää miten vapaiden
ohjelmistoyritysten käyttämät erottumiskeinot voivat olla yhtä tehokkaita
kuin suljettujen ohjelmistoyritystenkin ja että suljettujen
ohjelmistoyritysten käyttämät erottautumiskeinot ovat usein paljon
vähemmän ainutlaatuisia kuin miltä aluksi näyttää.
</p>
</body>
<tags>
<tag key="front-page"/>
<tag key="competition">Competition</tag>
<tag key="enterprise">Enterprise</tag>
</tags>
<author id="greve" />
</html>