280 lines
13 KiB
HTML
280 lines
13 KiB
HTML
<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
|
|
<html newsdate="2008-12-02">
|
|
<version>1</version>
|
|
|
|
|
|
<head>
|
|
<title>Mikä tekee yrityksestä vapaiden ohjelmistojen yrityksen?</title>
|
|
</head>
|
|
|
|
<body>
|
|
|
|
<h1>Mikä tekee yrityksestä vapaiden ohjelmistojen yrityksen?</h1>
|
|
|
|
<p>Keskusteltaessa <a href="https://blogs.fsfe.org/greve/?p=251">Euroopan
|
|
ohjelmistostrategiasta</a> lukuisia kiinnostavia seikkoja tuli ilmi. Itse
|
|
keskusteluja ei voida paljastaa niiden luottamuksellisuudesta johtuen,
|
|
joten sen sijaan tässä artikkelissa käsitellään yhtä esille tullutta kohtaa
|
|
henkilökohtaisesta näkökulmasta. </p>
|
|
|
|
<p>
|
|
Vaikka se vaikuttaakin jokseenkin vanhanaikaiselta tänään, niin <em>
|
|
"Kuinka <a href="/activities/wipo/fser.html">vapailla
|
|
ohjelmistoilla</a> voi tehdä rahaa?"</em> oli hyvin yleinen kysymys vain
|
|
muutama vuosi sitten. Nykyään tuo kysymys on kehittynyt muotoon <em>
|
|
“Mitkä ovat hyviä liiketoimintamalleja joita voi rakentaa vapaiden
|
|
ohjelmistojen ympärille?”.</em>
|
|
</p>
|
|
|
|
<p>
|
|
Kysymys on nyt jo paljon tarkempi ja se nousi esiin useaan kertaan
|
|
keskusteltaessa Euroopan ohjelmistostrategiasta. Kysymystä käsittelivät
|
|
useat ihmiset kuten
|
|
<a href="http://blogs.the451group.com/opensource/2009/02/23/on-open-source-business-strategies-again/">Matthew Aslett</a>,
|
|
<a href="http://carlodaffara.conecta.it/?p=104">Carlo Daffara</a> ja
|
|
<a href="http://news.cnet.com/8301-13505_3-10168267-16.html">Matt Asay</a>.
|
|
Yksi henkilö, joka yritti useasti vastata tähän kysymykseen, oli
|
|
<a href="http://www.thondomraughts.com/2009/03/making-money-with-free-software.html">Anoop John</a>,
|
|
jonka tapasin <a href="https://blogs.fsfe.org/greve/?p=144">Keralassa kaksi vuotta sitten</a>.
|
|
</p>
|
|
|
|
<p>
|
|
Työskenneltyäni alalla useita vuosia auttaen yrittäjiä löytämään heille
|
|
sopivia liiketoimintamalleja ja käsiteltyäni kysymyksiä liittyen
|
|
vapaisiin ohjelmistoihin keskittyviin yrityksiin sekä vapaiden
|
|
ohjelmistojen monimuotoiseen käyttäjäyhteisöön joka on samalla sekä
|
|
kaupallinen että epäkaupallinen, on minulle selvinnyt muutama seikka
|
|
jotka tahdon nyt jakaa.
|
|
</p>
|
|
|
|
<h2>Kohta 1: Ajattele selvästi</h2>
|
|
|
|
<p>
|
|
Jotta liiketoimintamalleja voitaisiin kehittää, on ensin ymmärrettävä
|
|
selvästi kaikki siihen liittyvät seikat joita haluat käsitellä. Tätä ei
|
|
helpota yhtään se, että joitain suosittuja käsitteitä käytetään
|
|
epämääräisesti puhuttaessa täysin erillaisista asioista ja niihin
|
|
liittyvistä onglemista. Esimerkiksi käsitettä "Avoimet ohjelmistot"
|
|
käytetään sekä ohjelmistomallista, kehitysmallista että
|
|
liiketoimintamallista puhuttaessa.
|
|
</p>
|
|
|
|
<p>
|
|
Nämä kolme mallia ovat suorakulmaisia kuten kolme x,y,z-akselia
|
|
kolmiulotteisessa koordinaatiojärjestelmässä. Kullakin akselilla on oma
|
|
suureensa: <strong>hallinta</strong> (ohjelmistomalli),
|
|
<strong>yhteistyö</strong> (kehitysmalli) sekä <strong>tuotto</strong>
|
|
(liiketoimintamalli).
|
|
</p>
|
|
|
|
<ul>
|
|
<li>
|
|
<strong>Ohjelmistomalli</strong> on se akseli josta puhutaan eniten.
|
|
Sen yhdessä päässä on suljetut ohjelmistot, joita niitä valmistava ja
|
|
myyvä taho hallitsee täysin. Niiden käyttäjä eli asiakas saa vain
|
|
rajoitetut käyttöoikeudet ohjelmistojen lisenssistä riippuen joka
|
|
myönnetään tiettyjen ehtojen puitteissa. Akselin toisessa päässä on
|
|
vapaat ohjelmistot, jotka tarjoavat käyttäjälle ennenkuulumattoman
|
|
laajan hallinnan hänen käyttämästään ohjelmistosta antamalla
|
|
käyttäjälle peruuttamattomat ja maailmanlaajuiset oikeudet käyttää,
|
|
tutkia, muokata ja jakaa niitä.
|
|
</li>
|
|
|
|
<li>
|
|
<strong>Kehitysmalli</strong>-akseli kuvaa yhteistyön esteitä. Se
|
|
kattaa vaihteluvälin alkaen yhden henkilön tai yrityksen kehittämästä
|
|
projektista jatkuen aina projektiin joka sallii laajamittaisen
|
|
maailmanlaajuisen yhteistyön. Tämä ei liity mitenkään
|
|
ohjelmistomalliin. On olemassa suljettuja ohjelmistoja, jotka sallivat
|
|
hyvinkin laajan yhteistyön osana niiden kehitysprosessia. Esimerkkinä
|
|
mainittakoon SAP, jolla on laaja yhteistyöohjelma. On myös olemassa
|
|
vaipaiden ohjelmistojen projekteja, joita kehittää vain yksi henkilö
|
|
tai yritys joko täysin ilman tai vain vähäisellä yhteistyöllä muiden
|
|
kanssa.
|
|
</li>
|
|
|
|
<li>
|
|
<strong>Liiketoimintamalli</strong>-akseli kuvaa sitä tapaa, jolla
|
|
ohjelmistolla tehtään rahaa. Tälle akselille sisältyy monia erilaisia
|
|
mahdollisuuksia kuten koulutus, palvelut, integrointi, mukautettu
|
|
kehitys, tilaajamalli, COTS- eli "suoraan hyllyltä" tuotteet,
|
|
ohjelmisto palveluna (Saas) jne.
|
|
</li>
|
|
</ul>
|
|
|
|
<p>
|
|
Nämä kolme akselia rajaavat sen tila-avaruuden, johon mikä tahansa
|
|
ohjelmistoprojekti tai tuote voi vapaasti asettua. Tämä ei tietenkään
|
|
tarkoita sitä että kaikki mahdolliset yhdistelmät olisivat
|
|
toteutuskelpoisia. Ansaintamalli, joka perustuu asiakkaiden
|
|
sitouttamisstrategioihin ja kiivaaseen maksulliseen päivityskierteeseen
|
|
ei todennäköisesti toimi jos projektin ohjelmistomallina on vapaat
|
|
ohjelmistot. Tämä toimintatapa esiintyy yleensä suljettujen ohjelmistojen
|
|
ohjelmistomallissa jonka liiketoimintamalli pitää suoritettua
|
|
maksutapahtumaa yhtenä ehtona ohjelmistolisenssin myöntämiselle
|
|
asiakkaalle.
|
|
</p>
|
|
|
|
<p>
|
|
On syytä huomauttaa, että erilaisten liiketoimintamallien yhteensopivuus
|
|
erilaisten ohjelmistomallien kanssa on paljon laajempi kuin yleensä
|
|
luullaan. Vapaiden ohjelmistojen ohjelmistomallin takaamat laajat
|
|
oikeudet ohjelmistojen käyttäjille tekevät käytännössä mahdottomaksi sen,
|
|
että asiakkaalta voidaan vaatia ylimääräisten ehtojen täyttämistä
|
|
ohjelmistolisenssin myöntämiseksi mukaan luettuna ehto suoritetusta
|
|
maksutapahtumasta. Liiketoimintamallissa on kuitenkin mahdollista saada
|
|
aikaan vastaavanlaisia kassavirtoja käyttämällä sopimuspohjaisia
|
|
palveluja, tavaramerkkejä ja/tai sertifikaatteja.
|
|
</p>
|
|
|
|
<p>
|
|
Jokainen edellä kuvatuista akseleista vaatii yksilöllistä harkintaa ja
|
|
tarkkaa suunnittelua projektin tavoitteiden toteuttamiseksi.
|
|
</p>
|
|
|
|
<p>
|
|
Jos tavoitteena on esimerkiksi työskennellä yhdessä kilpailijoiden kanssa
|
|
yhteisesti käytetyn komponentin kehittämiseksi jotta voitaisiin saavuttaa
|
|
riippumattomuus mahdollisesta monopolistisesti toimivasta
|
|
tavarantoimittajasta, on todennäköisesti viisasta keskittyä yhteistyöhön
|
|
ja valita ohjelmistomalli, joka käyttää vahvaa käyttäjänoikeuslisenssiä
|
|
(Copyleft lisence). Liiketoimintamalli voitaisiin mahdollisesti unohtaa
|
|
tässä tapauksessa sillä projektiin tehtyjen sijoitusten tuotto saadaan
|
|
strategisen riippumattomuuden edun muodossa sekä vähentyneinä
|
|
lisensointikustannuksina.
|
|
</p>
|
|
|
|
<p>
|
|
Toisena esimerkkinä mainittakoon, että yritys voi valita hyvin yhteistyö-
|
|
ja yhteisöpainotteisen kehitysmallin vahvasti käyttäjänoikeudelliselle
|
|
(Copyleft) ohjelmistolle, jonka liiketoimintamalli perustuu yrityksille
|
|
räätälöytyihin julkaisuihin, jotka testataan asiakkaiden puolesta
|
|
kypsyyden, vakauden ja turvallisuuden varmistamiseksi.
|
|
</p>
|
|
|
|
<p>
|
|
Mahdollisia mallien yhdistelmiä on lähes rajattomasti. Kunkin yrityksen
|
|
yksilöllinen luonne ja kilpailulliset vahvuudet ja heikkoudet riippuvat
|
|
valitusta malliyhdistelmästä. Edellä kuvattujen osatekijöiden tarkka
|
|
harkinta on avain menestyksekkäälle liiketoimintamallille.
|
|
</p>
|
|
|
|
<h2>Kohta 2: Vapaus eri tasoilla</h2>
|
|
|
|
<p>
|
|
Gartner sanoo saavuttavansa 100%:n vapaiden ohjelmistojen käyttöasteen
|
|
Marraskuussa 2009. Tämä on huono kriteeri sille mikä tekee yrityksestä
|
|
vapaiden ohjelmistojen yrityksen. Vapaiden ohjelmistojen projekteihin
|
|
osallistuminen ja niiden tukeminen vaikuttaisi jo hieman paremmalta,
|
|
mutta koska monet vapaiden ohjelmistojen projektit ovat valinneet
|
|
yhteistyöpohjaisen kehitysmallin, se tekisi myös monesta IT-alan
|
|
ulkopuolisesta yrityksestä vapaiden ohjelmistojen yrityksen.
|
|
</p>
|
|
|
|
<p>
|
|
IT-yritykset ovat yksi eniten ohjelmistoja käyttävistä tahoista
|
|
maailmassa ja usein ne myös toimivat laajemmassa ohjelmistoympäristössä
|
|
kuin muut yritykset. Tämä tarkoittaa sitä, että ohjelmistojen käytöllä IT-
|
|
yrityksissä ei viitata vain yritysten työntekijöiden käyttämiin työpöytä-
|
|
ja palvelinsovelluksiin vaan myös siihen ohjelmistoalustaan, jonka päällä
|
|
yrityksen ohjelmistot tai tuotteet toimivat.
|
|
</p>
|
|
|
|
<p>
|
|
Mukautetun ja suljetun ohjelmistoalustan ylläpitäminen tuotteen tai
|
|
palvelun tuottamiseksi on tehotonta ja kallista. Tämän lisäksi riippuvuus
|
|
toisten yritysten tuottamista ohjelmistoalustoista on vaarallista. Tästä
|
|
johtuen, suuret kaupalliset yritykset ovat alkaneet hiljalleen vaihtaa
|
|
suljettuja ohjelmistoalustojaan vapaiden ohjelmistojen vastaaviin
|
|
voidakseen hyötyä tämän ohjelmistomallin tarjoamista strategisista
|
|
eduista alustan tasolla. Tällaiset yritykset toimivat usein hyvin
|
|
yhteistyössä niiden vapaiden ohjelmistojen projektien kanssa joista ne
|
|
ovat riippuvaisia. Ne tukevat ja osallistuvat niiden toimintaan edistäen
|
|
samalla niiden kasvua kehittääkseen omaa strategista riippumattomuuttaan
|
|
ohjelmistojen käyttäjinä.
|
|
</p>
|
|
|
|
<p>
|
|
Se, mikä tekee näistä yrityksistä suljettujen ohjelmistojen yrityksiä on
|
|
se, että nämä yritykset ovat valinneet tuotteilleen suljettujen
|
|
ohjelmistojen ohjelmistomallin eväten samalla asiakkailtaan ne samat
|
|
vapaiden ohjelmistojen strategiset edut kuin mitä nämä yritykset itse
|
|
käyttävät parantaakseen kilpailukykyään.
|
|
</p>
|
|
|
|
<p>
|
|
Asiakkaan näkökulmasta tästä suljetusta ratkaisusta itsestään tulee osa
|
|
sitä tuotealustaa jolle yrityksen erottautumistekijät perustuvat. Tämä,
|
|
kuten aikaisemmin jo mainittiin, on tehoton, kallis ja vaarallinen
|
|
strategia.
|
|
</p>
|
|
|
|
<p>
|
|
Liiketoiminnan kannalta tämä on puute, joka tarjoaa toisille yrityksille
|
|
tilaisuuden tarjota yrityksen asiakkaille täysin vapaista ohjelmistoista
|
|
koostuvan tuotteen. Asiakkaiden kannalta on sekä taloudellisempaa että
|
|
strategisesti järkevämpää suosia näitä yrityksiä suljettujen yritysten
|
|
sijaan aivan samoista syistä joista suljetut yritykset itse valitsivat
|
|
vapaat ohjelmistot ohjelmistoalustakseen.
|
|
</p>
|
|
|
|
<p>
|
|
Niiden yritysten, joiden ansaintamalli sisältää suljettujen ohjelmistojen
|
|
ohjelmistomallin osia, pitäisi tiedostaa että niiden kassavirta nojaa
|
|
suuresti siihen ettei heidän tuotteilleen tai palveluilleen ole
|
|
markkinoilla vastaavaa vapaiden ohjelmistojen versiota, ja että sekä
|
|
markkinoiden kasvu että suljetun ohjelmistomallin avulla tehtävät
|
|
ylisuuret voitot houkuttavat toisia yrityksiä, jotka tulevat tekemään
|
|
suljetuista ohjelmistomalleista kestämättömiä. Kun näin tapahtuu, yritys
|
|
voi joko siirtyä toisille markkinoille tai sen on muutettava
|
|
ansaintamalliaan toimimaan täysin vapaiden ohjelmistojen ohjelmistomallin
|
|
kanssa.
|
|
</p>
|
|
|
|
<p>
|
|
Eli vapaiden ohjelmien käyttö tai vapaiden ohjelmistoprojektien tukeminen
|
|
eivät tee yrityksestä vapaata ohjelmistoyritystä. Määräävä tekijä on
|
|
vapaiden ohjelmistotuotteiden tarjoaminen yrityksen asiakkaille. Siis:
|
|
vapaat ohjelmistoyritykset ovat yrityksiä, jotka käyttävät
|
|
ansaintamallia, jossa kassavirta ei ole sidoksissa suljetun
|
|
ohjelmistomallin lisenssiehtoihin.
|
|
</p>
|
|
|
|
<h2>Jatkossa seuraavaa</h2>
|
|
|
|
<p>
|
|
Jokainen yritys tarvitsee jonkin erityisen tekijän, jolla yritys erottuu
|
|
kilpailijoistaan; sen yhden asian jonka se voi tehdä paremmin, nopeammin
|
|
tai halvemmalla kuin mikään toinen yritys, ja joka antaa asiakkaille syyn
|
|
valita nimenomaan sen yrityksen muiden joukosta.
|
|
</p>
|
|
|
|
<p>
|
|
Perinteisesti monet IT-yritykset ovat käyttäneet suljettua
|
|
ohjelmistomallia sekä patentteja erottuakseen muista. Tämä ilmenee
|
|
erityisesti yritysten riskipääomasijoittamisessa kasvaviin yrityksiin ja
|
|
tällaisen erottumiskyvyn puuttumista pidetään yleensä strategisena
|
|
heikkoutena.
|
|
</p>
|
|
|
|
<p>
|
|
Yhdessä tulevista artikkeleistani aion näyttää miten vapaiden
|
|
ohjelmistoyritysten käyttämät erottumiskeinot voivat olla yhtä tehokkaita
|
|
kuin suljettujen ohjelmistoyritystenkin ja että suljettujen
|
|
ohjelmistoyritysten käyttämät erottautumiskeinot ovat usein paljon
|
|
vähemmän ainutlaatuisia kuin miltä aluksi näyttää.
|
|
</p>
|
|
|
|
</body>
|
|
|
|
<tags>
|
|
<tag key="front-page"/>
|
|
<tag key="competition">Competition</tag>
|
|
<tag key="enterprise">Enterprise</tag>
|
|
</tags>
|
|
|
|
<author id="greve"/>
|
|
<translator/>
|
|
</html>
|
|
|