Source files of fsfe.org, pdfreaders.org, freeyourandroid.org, ilovefs.org, drm.info, and test.fsfe.org. Contribute: https://fsfe.org/contribute/web/ https://fsfe.org
You can not select more than 25 topics Topics must start with a letter or number, can include dashes ('-') and can be up to 35 characters long.

fs.fi.xhtml 15KB

123456789101112131415161718192021222324252627282930313233343536373839404142434445464748495051525354555657585960616263646566676869707172737475767778798081828384858687888990919293949596979899100101102103104105106107108109110111112113114115116117118119120121122123124125126127128129130131132133134135136137138139140141142143144145146147148149150151152153154155156157158159160161162163164165166167168169170171172173174175176177178179180181182183184185186187188189190191192193194195196197198199200201202203204205206207208209210211212213214215216217218219220221222223224225226227228229230231232233234235236237238239240241242243244245246247248249250251252253254255256257258259260261262263264265266267268269
  1. <?xml version="1.0" encoding="utf-8" ?>
  2. <html>
  3. <head>
  4. <title>FSF Europe - Vapaat ohjelmat ja WSIS (World Summit on the Information Society)</title>
  5. </head>
  6. <body>
  7. <center>
  8. <a href="FreeSoftware.pdf">[ PDF; 92k ]</a>
  9. </center><br />
  10. <center>
  11. <h1>Vapaat ohjelmat</h1>
  12. <h2>(tai ”avoin lähdekoodi”, ”libre software”)</h2>
  13. </center>
  14. <p class="indent"> PrepCom3-valmistelun aikana usein esiintynyt pyyntö oli
  15. saada viitattava asiakirja vapaista ohjelmista ja niiden roolista
  16. WSIS-huippukokouksessa (World Summit on the Information Society).
  17. Tämä asiakirja syntyi näistä pyynnöistä.</p>
  18. <p class="indent">Vapaissa ohjelmissa vapaus (engl. free) viittaa vapauksiin,
  19. ei hintaan. Tässä merkityksessä käsitettä on käytetty 80-luvulta asti,
  20. ensimmäisen täydellisen määritelmän ilmeisesti oltua <a href="http://www.gnu.org/bulletins/bull1.txt">GNU:n
  21. Bulletin-tiedotteen ensimmäisen vuosikerran ensimmäisessä numerossa</a>, joka julkaistiin helmikuussa 1986.
  22. Erityisesti vapaat ohjelmat määrittelee
  23. <a href="http://www.gnu.org/philosophy/free-sw.html">neljä vapautta</a>:</p>
  24. <ul>
  25. <li class="indent"><B>Vapaus käyttää ohjelmaa mihin tahansa tarkoitukseen.</B>
  26. <p class="indent"> <em>Rajoitteiden asettaminen vapaiden ohjelmien
  27. käytölle tekee ohjelmasta epävapaan. Rajoitteita voivat olla esimerkiksi
  28. aika (”30 päivän kokeilujakso”, ”lisenssi vanhenee 1. tammikuuta 2004”),
  29. tarkoitus (”lupa annettu tutkimus- ja epäkaupalliseen käyttöön”) tai
  30. maantieteellinen alue (”ei saa käyttää maassa X”).</em></p>
  31. </li>
  32. <li class="indent"><B>Vapaus opiskella ohjelman toimintaa, ja soveltaa sitä.</B>
  33. <p class="indent"> <em>Juridisten tai käytännöllisten rajoitteiden
  34. asettaminen ohjelman ymmärrettävyydelle tai muokkaukselle tekevät myös
  35. ohjelmasta suljetun (epävapaan). Näitä voivat olla pakollinen erityisten
  36. lisenssien ostaminen, tiedon jakamisen rajoittamisen sopimukset (NDA) tai
  37. – ohjelmointikielille joilla on useampia esitysmuotoja – pääsyn estäminen
  38. parhaimpana pidettävään, ihmisluettavaan ohjelman (”lähdekoodin”) muotoon
  39. ja sen muokkaamiseen. Ilman ohjelmien muokkaamisen vapautta ihmiset
  40. pysyvät yhden toimittajan armoilla.</em></p>
  41. </li>
  42. <li class="indent"><B>Vapaus levittää kopioita naapureillesi.</B>
  43. <p class="indent"> <em>Ohjelmia voidaan kopioida ja jakaa lähes ilman
  44. kustannuksia. Jos sinulla ei ole oikeutta antaa ohjelmaa sitä
  45. tarvitsevalle, ohjelma on epävapaa. Ohjelmaa voi halutessaan jakaa
  46. myös maksua vastaan.</em></p>
  47. </li>
  48. <li class="indent"><B>Vapaus parantaa ohjelmaa, ja antaa muutokset
  49. levitykseen, jotta koko yhteisö hyötyy.</B>
  50. <p class="indent"> <em>Kaikki eivät ole yhtä hyviä ohjelmoijia
  51. jokaisella osa-alueella. Jotkut eivät osaa ohjelmoida lainkaan. Tämä
  52. vapaus mahdollistaa muutosten teon vapauden epäsuoran käytön niille
  53. henkilöille, joilla ei ole aikaa tai taitoja ratkaista jotakin
  54. ongelmaa. Tämä voidaan tehdä maksua vastaan.</em></p>
  55. </li>
  56. </ul>
  57. <p class="indent">Nämä vapaudet ovat oikeuksia, eivät vaatimuksia, vaikkakin
  58. näiden vapauksien kunnioittaminen yhteiskunnan kannalta saattaa ajoittain
  59. velvoittaa yksilöä. Kuka tahansa voi valita olla käyttämättä vapauksia,
  60. mutta voi myös hyödyntää kaikkia niitä. Erityisesti on syytä ymmärtää, että
  61. vapaat ohjelmat eivät sulje pois kaupallista käyttöä. Jos ohjelma ei
  62. salli kaupallista käyttöä tai jakelua, se ei ole vapaa ohjelma. Kasvava
  63. joukko yrityksiä rakentavat liiketoimintamallinsa täysin tai vähintäänkin
  64. osittain vapaille ohjelmistoille, mukaan lukien joitain suurimmista
  65. suljettujen ohjelmien toimittajista. Vapaat ohjelmistot tekevät avun
  66. tarjoamisesta ja antamisesta laillista, ei pakollista.</p>
  67. <h3>Termistö</h3>
  68. <p class="indent">Englanti vaikuttaa olevan ainoa kieli, jossa vallitsee
  69. suuri monitulkintaisuus vapauden ja hinnan välillä. Käännettäessä muille
  70. kielille, vapaista ohjelmistoista (engl. Free Software) tulee ranskaksi
  71. ”logiciels libre”, espanjaksi ”software libre”, portugaliksi ”software
  72. libero”, tanskaksi ”Fri Software”, tai mikä onkaan vapautta merkitsevä
  73. vastaava paikallisen kielen termi.</p>
  74. <b>Avoin lähdekoodi</b>
  75. <p class="indent">3. helmikuuta 1998, Netscapen kerrottua julkaisevansa
  76. selaimensa vapaana ohjelmistona, ryhmä ihmisiä tapasi Palo Altossa
  77. Piilaaksossa ja esitti vapaiden ohjelmistojen markkinointikampanjan
  78. aloittamista käyttämällä termiä avoin lähdekoodi (”open source”).
  79. Tavoitteena oli hakea vapaiden ohjelmistojen nopeaa kaupallistumista ja
  80. niiden hyväksyntää yrityksiltä ja riskisijoittajilta uuden talouden
  81. korkeasuhdanteessa. Tarkoituksen pyhittäessä keinot he tekivät tietoisen
  82. valinnan jättää sivuun kaikki vapaiden ohjelmistojen pidempiaikaiset
  83. kysymykset (kuten filosofian, etiikan ja sosiaaliset vaikutukset), kokien
  84. että nämä olisivat esteitä ripeälle hyväksynnälle. He esittivät
  85. keskittymistä ainoastaan teknologisiin hyötyihin<a class="fn" href="#fn">1</a>.</p>
  86. <p class="indent">”Avoin lähdekoodi” -termi – joka alun perin on määritelty
  87. tarkoittamaan samaa asiaa kuin vapaat ohjelmistot lisenssien ja toteutuksien
  88. suhteen – on kokenut merkitykseltään inflaatiota. Nykyään sitä usein
  89. käytetään mistä tahansa asiasta, joka on vapaiden ohjelmistojen ja hyvin
  90. suljetun Microsoftin ”Hallituksellisen turvaohjelman” (GSP) välimaastossa<a class="fn" href="#fn">2</a>.</p>
  91. <b>Libre Software</b>
  92. <p class="indent"> Kun Euroopan komissio aloitti säännöllisen työskentelyn
  93. vapaiden ohjelmistojen parissa, etsittiin tapa välttää englanninkielisten
  94. termien ”Free Software” ja ”Open Source” monitulkintaisuus sekä niihin
  95. liittyvät väärinkäsitykset. Tämä johti siihen, että käyttöön otettiin kolmas
  96. termi, jota on nähty käytössä silloin tällöin noin vuoden 1992 jälkeen:
  97. ”Libre Software” (libre = vapaa). Tämä termi on havaittu sietokykyiseksi
  98. aiemmin mainitulle inflaatiolle, ja sitä käytetään edelleen vapaiden
  99. ohjelmistojen kanssa yhtäläisessä merkityksessä. Se voi siis tarjota
  100. ratkaisun tahoille, jotka pelkäävät tulevansa väärinymmärretyiksi
  101. käyttäessään englannin kieltä.</p>
  102. <h3>Kehitys</h3>
  103. <p class="indent">Vapaita ohjelmia ajateltaessa tulisi nähdä niiden käsittävän
  104. ajatuksen luotettavasta, kestävästä ja käyttövarmasta informaatio- ja
  105. tietoyhteiskunnasta, johon kaikki osapuolet osallistuvat.</p>
  106. <p class="indent">Hinta jota suljettujen ohjelmien ratkaisumallin
  107. hallitsevuudesta maksetaan on korkea. Koska suljettujen ohjelmien
  108. paradigmalla on vahva, luontainen monopolisoiva taipumus <a class="fn" href="#fn">3</a> ja ohjelmistot ovat läsnä jokaisella talouden alueella,
  109. pohjoiset talousjärjestelmät kärsivät. Eteläisille maille taas annetaan
  110. valinta heidän poissulkemisen ja täydessä riippuvuudessa kanssakärsimisen
  111. väliltä. Tämän takia Microsoftin hajottaminen ilman paradigmamuutosta
  112. ei parantaisi tilannetta merkittävästi. Vapaat ohjelmat sen sijaan tuovat
  113. kilpailun takaisin sallien samalla yritysten, ihmisten ja hallitusten
  114. välisen yhteistyön. Kaikki nämä ohjelmat ovat tasa-arvoisesti saatavilla
  115. ja kaikki ihmiset oikeutettuja niitä käyttämään.</p>
  116. <p class="indent">Vähemmistöt pysyvät suljettuja ohjelmia käyttäessään
  117. kulttuurin ja kielen tuen suhteen monikansallisten yritysten armeliaisuuden
  118. varassa. Vapaat ohjelmat antavat heille vapauden muokata kaikkia
  119. ohjelmistoja heidän tarpeidensa mukaan. Täten vapaat ohjelmat sallivat myös
  120. kestävän, paikallisen, monopoleista ja suurista monikansallisista yrityksistä
  121. riippumattoman laitteisto- ja ohjelmistoteollisuuden rakentamisen.
  122. Tietysti yhteistyö suurten yritysten kanssa on mahdollista ja voi olla
  123. hyödyllistä, mutta riippuvuuden ollessa hinta kyseisenkaltaisesta
  124. yhteistyöstä vapaat ohjelmistot tarjoavat sen sijaan riippumattomuutta.</p>
  125. <h3>Tasa-arvoisuus</h3>
  126. <p class="indent">Ohjelmistojen suunnittelu, kehitys ja käyttö kasvaa
  127. kaikissa yhteiskunnissa. Lisääntyvissä määrin pääsy ohjelmiin määrittelee
  128. suurelta osin kykymme opiskeluun, yhteydenpitoon, työhön tai jopa
  129. sosiaaliseen verkostoitumiseen. Nämä sisältävät sosiaalisten liikkeiden
  130. rakentamisen, kansalaisoikeuksien ja läpinäkyvän demokratian edistämisen
  131. sekä yleiset hallinnolliset palvelut ja terveyspalvelut.</p>
  132. <p class="indent">Ohjelmat ylipäänsä ovat kasvaneet hyvin suurelta osin
  133. osaksi pohjoisia yhteiskuntia. Jos kehitystavoitteet onnistuvat, tämä
  134. toteutuu myös eteläisten yhteiskuntien tapauksessa jossain vaiheessa.
  135. Tämän vuoksi ohjelmistoja tulee pitää kulttuurisena tekniikkana, joskus
  136. jopa kulttuurisena hyödykkeenä.</p>
  137. <p class="indent">Kaikkien keskeisten kulttuuristen tekniikoiden kohdalla
  138. tulisi kysyä, kuka asetetaan hallitsemaan niitä. Suljetut ohjelmat
  139. asettavat suuren pohjoiset monikansalliset yritykset
  140. hallitsemaan<a class="fn" href="#fn">4</a>. Vapaat ohjelmistot tekevät tästä
  141. kulttuurisesta tekniikasta tasa-arvoisesti kaikkien saatavilla olevan.</p>
  142. <h3>Ihmisoikeudet</h3>
  143. <p class="indent">Kaikille jotka ovat yhteyksissä muuhun maailmaan – ja
  144. toivottavasti tämä todella tulee joskus tarkoittamaan kaikkia kansoja –
  145. kulttuuriin osallistumisen sekä sanan- ja mielipidevapauden ihmisoikeuksiin
  146. vaikuttaa suurelta osin ihmisten hallitsemisoikeus heidän käyttämiinsä
  147. ohjelmiin. Tämä vaikuttaa myös yhdistystoiminnan ja erilaisten liikkeiden
  148. vapauksiin. Ohjelmat toimivat ilmaisuvälineenä. Toisin kuin suljetussa
  149. lähestymistavassa, vapaat ohjelmat antavat jokaiselle henkilölle täyden
  150. hallinnan heidän henkilökohtaisiin tietoihinsa. Vaikka tämä yksinään
  151. ei ole riittävä tae yksityisyydestä tai turvallisuudesta, se on
  152. välttämätön edellytys.</p>
  153. <h3>Teknologiavallan estäminen – demokratian ylläpito</h3>
  154. <p class="indent">Lainsäädäntöä tulisi kehittää demokraattisesti valitun
  155. edustajiston toimesta läpinäkyvällä tavalla. Jopa tilanteissa joissa tämä
  156. on totta, oikeudet joita ei voi käyttää ovat sisällyksettömiä. Oikeuksien
  157. myöntäminen paperilla ei tarkoita, että ihmisillä olisi keinot niiden
  158. käyttämiseen.</p>
  159. <p class="indent">Nykyaikaisten järjestelmien monimutkaisuus tekee jo
  160. itsessään hankalaa demokratian ylläpitämisestä digitaalisessa maailmassa,
  161. mutta suljettujen ohjelmien kokonaisvaltainen läpinäkyvyyden puute tekee
  162. siitä mahdotonta. Jos vapaita ohjelmia ei käytetä, harjoitettavissa tai
  163. harjoittamattomissa olevat oikeudet määrittää suljetun ohjelman
  164. toimittaja – kyseessä on yksin toimittajan päätös, päätös jolle
  165. nykyään usein annetaan etusija demokraattisen lainsäädännöllisen
  166. prosessin sijaan.</p>
  167. <p class="indent">Hyviä esimerkkejä ovat EU:n tekijänoikeusdirektiivi (EUCD)
  168. ja Digital Millennium Copyright Act (DMCA), jotka molemmat ovat
  169. kansainvälisen tekijänoikeuksia koskevan ”The World Intellectual Property
  170. Organization (WIPO) Copyright Treaty” -sopimuksen (joulukuu 1996)
  171. toteutuksia. DMCA on jo kerännyt huonoa mainetta mahdollistamalla
  172. skientologiakriittisten sivustojen sensuroinnin Yhdysvalloissa
  173. <a class="fn" href="#fn">5</a>. Saksan EUCD-toteutus on hiljaa
  174. tekemässä ”fair use” -käyttöoikeuksista mahdottomia käyttää. Vaikka
  175. lait toteavat selkeästi, että asiakkailla on oikeus kopioida CD-levyä
  176. autossa oleville soittimilleen tai jopa tuttavilleen, tätä oikeutta
  177. niin kutsutuille ”kopiosuojatuille” CD-levyille tai mille tahansa
  178. DVD-levylle käyttävät saattavat saada rangaistuksen. Ja jos ajatellaan,
  179. että tätä pidemmälle ei kuitenkaan mennä, on hyödyllistä lukea EFF:n
  180. artikkeli niin kutsutusta <a href="http://www.eff.org/files/20031001_tc.pdf">”luotetusta tietokoneenkäytöstä”</a> (”Trusted
  181. Computing”, TC).</p>
  182. <p class="indent">Suljetut ohjelmat käytännöllisesti katsoen siirtävät
  183. aiemmin demokraattisesti valittujen edustajien hallitseman alueen
  184. yritysten käsiin, tällä tavoin muodostaen teknokratian eli teknologiavallan
  185. <a class="fn" href="#fn">6</a>.</p>
  186. <h3>Yhteenveto</h3>
  187. <p class="indent">Kaikki kova työ ihmisoikeuksien, sukupuolten välisen
  188. tasa-arvon, vähäosaisten oikeuksien, vapaan median, yksityisyyden ja
  189. turvallisuuden, digitaalisen yhteisvastuullisuuden ja muiden asioiden
  190. eteen on uhattuna, jos informaatioaika perustuu suljettuihin ohjelmiin.</p>
  191. <p class="indent">Vapaat ohjelmat eivät toki ole riittävä tae kaikkien
  192. ongelmien ylitse pääsemiseksi, mutta ne ovat tarpeen, jotta ihmiset voisivat
  193. käyttää oikeuksiaan joiden puolesta taistelemme tietoyhteiskunnissa.</p>
  194. <h2 id="fn">Viitteet</h2>
  195. <ol>
  196. <li>Lähde, katso <a href="http://web.archive.org/web/20021217003716/http://www.opensource.org/advocacy/faq.html">http://web.archive.org/web/20021217003716/http://www.opensource.org/advocacy/faq.html</a>:
  197. <EM>How is "open source" related to "free software"? The Open Source
  198. Initiative is a marketing program for free software. It's a pitch for
  199. "free software" on solid pragmatic grounds rather than ideological
  200. tub-thumping. The winning substance has not changed, the losing attitude
  201. and symbolism have.</EM></li>
  202. <li>Tässä ohjelmassa
  203. hallitukset ja hallitustenväliset järjestöt maksavat huomattavia maksuja
  204. joidenkin Windows-lähdekoodin ylimalkaisesta katselmuksesta erityisillä
  205. Microsoftin palveluilla. Tämä saattaa lisätä ”turvallisuudentunnetta”
  206. mutta on käytännössä hyödytöntä – erityisesti koska ei ole edes tiedossa
  207. vastaako heidän katselmoimansa ohjelma sitä jota heillä on tietokoneillaan.
  208. Ja luonnollisestikaan tämä ei anna heille vapauksia.</li>
  209. <li>Selvitys näistä mekanismeista annetaan mielellään, jos kiinnostusta.</li>
  210. <li>Sivuhuomautus:
  211. pohjoisissa maissa asuvien ihmisten ei tule ymmärtää tätä hyvänä asiana,
  212. mitä se ei ole.</li>
  213. <li>Lähde, katso <a href="http://www-camlaw.rutgers.edu/publications/law-religion/scientology.htm">http://www-camlaw.rutgers.edu/publications/law-religion/scientology.htm</a> (ei saatavilla enää)</li>
  214. <li>Technocracy: "Government by technicians or management of society by technical experts." (Merriam Webster Dictionary)</li>
  215. </ol>
  216. <DIV ALIGN="LEFT">
  217. <TT>
  218. <FONT SIZE="-1"> Date: 2004/10/19 15:34:59 Revision: 1.7 </FONT><br />
  219. <FONT SIZE="-1"> Author: <a href="http://fsfeurope.org/about/greve/">Georg Greve</a></FONT>
  220. </TT>
  221. </DIV>
  222. </body>
  223. <timestamp>$Date$ $Author$</timestamp>
  224. <translator>Timo Jyrinki</translator>
  225. </html>
  226. <!--
  227. Local Variables: ***
  228. mode: xml ***
  229. End: ***
  230. -->