Source files of fsfe.org, pdfreaders.org, freeyourandroid.org, ilovefs.org, drm.info, and test.fsfe.org. Contribute: https://fsfe.org/contribute/web/ https://fsfe.org
You can not select more than 25 topics Topics must start with a letter or number, can include dashes ('-') and can be up to 35 characters long.
 
 
 
 
 
 

270 lines
15 KiB

<?xml version="1.0" encoding="utf-8" ?>
<html>
<version>1</version>
<head>
<title>FSF Europe - Vapaat ohjelmat ja WSIS (World Summit on the Information Society)</title>
</head>
<body>
<center>
<a href="FreeSoftware.pdf">[ PDF; 92k ]</a>
</center><br />
<center>
<h1>Vapaat ohjelmat</h1>
<h2>(tai ”avoin lähdekoodi”, ”libre software”)</h2>
</center>
<p class="indent"> PrepCom3-valmistelun aikana usein esiintynyt pyyntö oli
saada viitattava asiakirja vapaista ohjelmista ja niiden roolista
WSIS-huippukokouksessa (World Summit on the Information Society).
Tämä asiakirja syntyi näistä pyynnöistä.</p>
<p class="indent">Vapaissa ohjelmissa vapaus (engl. free) viittaa vapauksiin,
ei hintaan. Tässä merkityksessä käsitettä on käytetty 80-luvulta asti,
ensimmäisen täydellisen määritelmän ilmeisesti oltua <a href="http://www.gnu.org/bulletins/bull1.txt">GNU:n
Bulletin-tiedotteen ensimmäisen vuosikerran ensimmäisessä numerossa</a>, joka julkaistiin helmikuussa 1986.
Erityisesti vapaat ohjelmat määrittelee
<a href="http://www.gnu.org/philosophy/free-sw.html">neljä vapautta</a>:</p>
<ul>
<li class="indent"><B>Vapaus käyttää ohjelmaa mihin tahansa tarkoitukseen.</B>
<p class="indent"> <em>Rajoitteiden asettaminen vapaiden ohjelmien
käytölle tekee ohjelmasta epävapaan. Rajoitteita voivat olla esimerkiksi
aika (”30 päivän kokeilujakso”, ”lisenssi vanhenee 1. tammikuuta 2004”),
tarkoitus (”lupa annettu tutkimus- ja epäkaupalliseen käyttöön”) tai
maantieteellinen alue (”ei saa käyttää maassa X”).</em></p>
</li>
<li class="indent"><B>Vapaus opiskella ohjelman toimintaa, ja soveltaa sitä.</B>
<p class="indent"> <em>Juridisten tai käytännöllisten rajoitteiden
asettaminen ohjelman ymmärrettävyydelle tai muokkaukselle tekevät myös
ohjelmasta suljetun (epävapaan). Näitä voivat olla pakollinen erityisten
lisenssien ostaminen, tiedon jakamisen rajoittamisen sopimukset (NDA) tai
– ohjelmointikielille joilla on useampia esitysmuotoja – pääsyn estäminen
parhaimpana pidettävään, ihmisluettavaan ohjelman (”lähdekoodin”) muotoon
ja sen muokkaamiseen. Ilman ohjelmien muokkaamisen vapautta ihmiset
pysyvät yhden toimittajan armoilla.</em></p>
</li>
<li class="indent"><B>Vapaus levittää kopioita naapureillesi.</B>
<p class="indent"> <em>Ohjelmia voidaan kopioida ja jakaa lähes ilman
kustannuksia. Jos sinulla ei ole oikeutta antaa ohjelmaa sitä
tarvitsevalle, ohjelma on epävapaa. Ohjelmaa voi halutessaan jakaa
myös maksua vastaan.</em></p>
</li>
<li class="indent"><B>Vapaus parantaa ohjelmaa, ja antaa muutokset
levitykseen, jotta koko yhteisö hyötyy.</B>
<p class="indent"> <em>Kaikki eivät ole yhtä hyviä ohjelmoijia
jokaisella osa-alueella. Jotkut eivät osaa ohjelmoida lainkaan. Tämä
vapaus mahdollistaa muutosten teon vapauden epäsuoran käytön niille
henkilöille, joilla ei ole aikaa tai taitoja ratkaista jotakin
ongelmaa. Tämä voidaan tehdä maksua vastaan.</em></p>
</li>
</ul>
<p class="indent">Nämä vapaudet ovat oikeuksia, eivät vaatimuksia, vaikkakin
näiden vapauksien kunnioittaminen yhteiskunnan kannalta saattaa ajoittain
velvoittaa yksilöä. Kuka tahansa voi valita olla käyttämättä vapauksia,
mutta voi myös hyödyntää kaikkia niitä. Erityisesti on syytä ymmärtää, että
vapaat ohjelmat eivät sulje pois kaupallista käyttöä. Jos ohjelma ei
salli kaupallista käyttöä tai jakelua, se ei ole vapaa ohjelma. Kasvava
joukko yrityksiä rakentavat liiketoimintamallinsa täysin tai vähintäänkin
osittain vapaille ohjelmistoille, mukaan lukien joitain suurimmista
suljettujen ohjelmien toimittajista. Vapaat ohjelmistot tekevät avun
tarjoamisesta ja antamisesta laillista, ei pakollista.</p>
<h3>Termistö</h3>
<p class="indent">Englanti vaikuttaa olevan ainoa kieli, jossa vallitsee
suuri monitulkintaisuus vapauden ja hinnan välillä. Käännettäessä muille
kielille, vapaista ohjelmistoista (engl. Free Software) tulee ranskaksi
”logiciels libre”, espanjaksi ”software libre”, portugaliksi ”software
libero”, tanskaksi ”Fri Software”, tai mikä onkaan vapautta merkitsevä
vastaava paikallisen kielen termi.</p>
<b>Avoin lähdekoodi</b>
<p class="indent">3. helmikuuta 1998, Netscapen kerrottua julkaisevansa
selaimensa vapaana ohjelmistona, ryhmä ihmisiä tapasi Palo Altossa
Piilaaksossa ja esitti vapaiden ohjelmistojen markkinointikampanjan
aloittamista käyttämällä termiä avoin lähdekoodi (”open source”).
Tavoitteena oli hakea vapaiden ohjelmistojen nopeaa kaupallistumista ja
niiden hyväksyntää yrityksiltä ja riskisijoittajilta uuden talouden
korkeasuhdanteessa. Tarkoituksen pyhittäessä keinot he tekivät tietoisen
valinnan jättää sivuun kaikki vapaiden ohjelmistojen pidempiaikaiset
kysymykset (kuten filosofian, etiikan ja sosiaaliset vaikutukset), kokien
että nämä olisivat esteitä ripeälle hyväksynnälle. He esittivät
keskittymistä ainoastaan teknologisiin hyötyihin<a class="fn" href="#fn">1</a>.</p>
<p class="indent">”Avoin lähdekoodi” -termi – joka alun perin on määritelty
tarkoittamaan samaa asiaa kuin vapaat ohjelmistot lisenssien ja toteutuksien
suhteen – on kokenut merkitykseltään inflaatiota. Nykyään sitä usein
käytetään mistä tahansa asiasta, joka on vapaiden ohjelmistojen ja hyvin
suljetun Microsoftin ”Hallituksellisen turvaohjelman” (GSP) välimaastossa<a class="fn" href="#fn">2</a>.</p>
<b>Libre Software</b>
<p class="indent"> Kun Euroopan komissio aloitti säännöllisen työskentelyn
vapaiden ohjelmistojen parissa, etsittiin tapa välttää englanninkielisten
termien ”Free Software” ja ”Open Source” monitulkintaisuus sekä niihin
liittyvät väärinkäsitykset. Tämä johti siihen, että käyttöön otettiin kolmas
termi, jota on nähty käytössä silloin tällöin noin vuoden 1992 jälkeen:
”Libre Software” (libre = vapaa). Tämä termi on havaittu sietokykyiseksi
aiemmin mainitulle inflaatiolle, ja sitä käytetään edelleen vapaiden
ohjelmistojen kanssa yhtäläisessä merkityksessä. Se voi siis tarjota
ratkaisun tahoille, jotka pelkäävät tulevansa väärinymmärretyiksi
käyttäessään englannin kieltä.</p>
<h3>Kehitys</h3>
<p class="indent">Vapaita ohjelmia ajateltaessa tulisi nähdä niiden käsittävän
ajatuksen luotettavasta, kestävästä ja käyttövarmasta informaatio- ja
tietoyhteiskunnasta, johon kaikki osapuolet osallistuvat.</p>
<p class="indent">Hinta jota suljettujen ohjelmien ratkaisumallin
hallitsevuudesta maksetaan on korkea. Koska suljettujen ohjelmien
paradigmalla on vahva, luontainen monopolisoiva taipumus <a class="fn" href="#fn">3</a> ja ohjelmistot ovat läsnä jokaisella talouden alueella,
pohjoiset talousjärjestelmät kärsivät. Eteläisille maille taas annetaan
valinta heidän poissulkemisen ja täydessä riippuvuudessa kanssakärsimisen
väliltä. Tämän takia Microsoftin hajottaminen ilman paradigmamuutosta
ei parantaisi tilannetta merkittävästi. Vapaat ohjelmat sen sijaan tuovat
kilpailun takaisin sallien samalla yritysten, ihmisten ja hallitusten
välisen yhteistyön. Kaikki nämä ohjelmat ovat tasa-arvoisesti saatavilla
ja kaikki ihmiset oikeutettuja niitä käyttämään.</p>
<p class="indent">Vähemmistöt pysyvät suljettuja ohjelmia käyttäessään
kulttuurin ja kielen tuen suhteen monikansallisten yritysten armeliaisuuden
varassa. Vapaat ohjelmat antavat heille vapauden muokata kaikkia
ohjelmistoja heidän tarpeidensa mukaan. Täten vapaat ohjelmat sallivat myös
kestävän, paikallisen, monopoleista ja suurista monikansallisista yrityksistä
riippumattoman laitteisto- ja ohjelmistoteollisuuden rakentamisen.
Tietysti yhteistyö suurten yritysten kanssa on mahdollista ja voi olla
hyödyllistä, mutta riippuvuuden ollessa hinta kyseisenkaltaisesta
yhteistyöstä vapaat ohjelmistot tarjoavat sen sijaan riippumattomuutta.</p>
<h3>Tasa-arvoisuus</h3>
<p class="indent">Ohjelmistojen suunnittelu, kehitys ja käyttö kasvaa
kaikissa yhteiskunnissa. Lisääntyvissä määrin pääsy ohjelmiin määrittelee
suurelta osin kykymme opiskeluun, yhteydenpitoon, työhön tai jopa
sosiaaliseen verkostoitumiseen. Nämä sisältävät sosiaalisten liikkeiden
rakentamisen, kansalaisoikeuksien ja läpinäkyvän demokratian edistämisen
sekä yleiset hallinnolliset palvelut ja terveyspalvelut.</p>
<p class="indent">Ohjelmat ylipäänsä ovat kasvaneet hyvin suurelta osin
osaksi pohjoisia yhteiskuntia. Jos kehitystavoitteet onnistuvat, tämä
toteutuu myös eteläisten yhteiskuntien tapauksessa jossain vaiheessa.
Tämän vuoksi ohjelmistoja tulee pitää kulttuurisena tekniikkana, joskus
jopa kulttuurisena hyödykkeenä.</p>
<p class="indent">Kaikkien keskeisten kulttuuristen tekniikoiden kohdalla
tulisi kysyä, kuka asetetaan hallitsemaan niitä. Suljetut ohjelmat
asettavat suuren pohjoiset monikansalliset yritykset
hallitsemaan<a class="fn" href="#fn">4</a>. Vapaat ohjelmistot tekevät tästä
kulttuurisesta tekniikasta tasa-arvoisesti kaikkien saatavilla olevan.</p>
<h3>Ihmisoikeudet</h3>
<p class="indent">Kaikille jotka ovat yhteyksissä muuhun maailmaan – ja
toivottavasti tämä todella tulee joskus tarkoittamaan kaikkia kansoja –
kulttuuriin osallistumisen sekä sanan- ja mielipidevapauden ihmisoikeuksiin
vaikuttaa suurelta osin ihmisten hallitsemisoikeus heidän käyttämiinsä
ohjelmiin. Tämä vaikuttaa myös yhdistystoiminnan ja erilaisten liikkeiden
vapauksiin. Ohjelmat toimivat ilmaisuvälineenä. Toisin kuin suljetussa
lähestymistavassa, vapaat ohjelmat antavat jokaiselle henkilölle täyden
hallinnan heidän henkilökohtaisiin tietoihinsa. Vaikka tämä yksinään
ei ole riittävä tae yksityisyydestä tai turvallisuudesta, se on
välttämätön edellytys.</p>
<h3>Teknologiavallan estäminen – demokratian ylläpito</h3>
<p class="indent">Lainsäädäntöä tulisi kehittää demokraattisesti valitun
edustajiston toimesta läpinäkyvällä tavalla. Jopa tilanteissa joissa tämä
on totta, oikeudet joita ei voi käyttää ovat sisällyksettömiä. Oikeuksien
myöntäminen paperilla ei tarkoita, että ihmisillä olisi keinot niiden
käyttämiseen.</p>
<p class="indent">Nykyaikaisten järjestelmien monimutkaisuus tekee jo
itsessään hankalaa demokratian ylläpitämisestä digitaalisessa maailmassa,
mutta suljettujen ohjelmien kokonaisvaltainen läpinäkyvyyden puute tekee
siitä mahdotonta. Jos vapaita ohjelmia ei käytetä, harjoitettavissa tai
harjoittamattomissa olevat oikeudet määrittää suljetun ohjelman
toimittaja – kyseessä on yksin toimittajan päätös, päätös jolle
nykyään usein annetaan etusija demokraattisen lainsäädännöllisen
prosessin sijaan.</p>
<p class="indent">Hyviä esimerkkejä ovat EU:n tekijänoikeusdirektiivi (EUCD)
ja Digital Millennium Copyright Act (DMCA), jotka molemmat ovat
kansainvälisen tekijänoikeuksia koskevan ”The World Intellectual Property
Organization (WIPO) Copyright Treaty” -sopimuksen (joulukuu 1996)
toteutuksia. DMCA on jo kerännyt huonoa mainetta mahdollistamalla
skientologiakriittisten sivustojen sensuroinnin Yhdysvalloissa
<a class="fn" href="#fn">5</a>. Saksan EUCD-toteutus on hiljaa
tekemässä ”fair use” -käyttöoikeuksista mahdottomia käyttää. Vaikka
lait toteavat selkeästi, että asiakkailla on oikeus kopioida CD-levyä
autossa oleville soittimilleen tai jopa tuttavilleen, tätä oikeutta
niin kutsutuille ”kopiosuojatuille” CD-levyille tai mille tahansa
DVD-levylle käyttävät saattavat saada rangaistuksen. Ja jos ajatellaan,
että tätä pidemmälle ei kuitenkaan mennä, on hyödyllistä lukea EFF:n
artikkeli niin kutsutusta <a href="http://www.eff.org/files/20031001_tc.pdf">”luotetusta tietokoneenkäytöstä”</a> (”Trusted
Computing”, TC).</p>
<p class="indent">Suljetut ohjelmat käytännöllisesti katsoen siirtävät
aiemmin demokraattisesti valittujen edustajien hallitseman alueen
yritysten käsiin, tällä tavoin muodostaen teknokratian eli teknologiavallan
<a class="fn" href="#fn">6</a>.</p>
<h3>Yhteenveto</h3>
<p class="indent">Kaikki kova työ ihmisoikeuksien, sukupuolten välisen
tasa-arvon, vähäosaisten oikeuksien, vapaan median, yksityisyyden ja
turvallisuuden, digitaalisen yhteisvastuullisuuden ja muiden asioiden
eteen on uhattuna, jos informaatioaika perustuu suljettuihin ohjelmiin.</p>
<p class="indent">Vapaat ohjelmat eivät toki ole riittävä tae kaikkien
ongelmien ylitse pääsemiseksi, mutta ne ovat tarpeen, jotta ihmiset voisivat
käyttää oikeuksiaan joiden puolesta taistelemme tietoyhteiskunnissa.</p>
<h2 id="fn">Viitteet</h2>
<ol>
<li>Lähde, katso <a href="http://web.archive.org/web/20021217003716/http://www.opensource.org/advocacy/faq.html">http://web.archive.org/web/20021217003716/http://www.opensource.org/advocacy/faq.html</a>:
<EM>How is "open source" related to "free software"? The Open Source
Initiative is a marketing program for free software. It's a pitch for
"free software" on solid pragmatic grounds rather than ideological
tub-thumping. The winning substance has not changed, the losing attitude
and symbolism have.</EM></li>
<li>Tässä ohjelmassa
hallitukset ja hallitustenväliset järjestöt maksavat huomattavia maksuja
joidenkin Windows-lähdekoodin ylimalkaisesta katselmuksesta erityisillä
Microsoftin palveluilla. Tämä saattaa lisätä ”turvallisuudentunnetta”
mutta on käytännössä hyödytöntä – erityisesti koska ei ole edes tiedossa
vastaako heidän katselmoimansa ohjelma sitä jota heillä on tietokoneillaan.
Ja luonnollisestikaan tämä ei anna heille vapauksia.</li>
<li>Selvitys näistä mekanismeista annetaan mielellään, jos kiinnostusta.</li>
<li>Sivuhuomautus:
pohjoisissa maissa asuvien ihmisten ei tule ymmärtää tätä hyvänä asiana,
mitä se ei ole.</li>
<li>Lähde, katso <a href="http://www-camlaw.rutgers.edu/publications/law-religion/scientology.htm">http://www-camlaw.rutgers.edu/publications/law-religion/scientology.htm</a> (ei saatavilla enää)</li>
<li>Technocracy: "Government by technicians or management of society by technical experts." (Merriam Webster Dictionary)</li>
</ol>
<DIV ALIGN="LEFT">
<TT>
<FONT SIZE="-1"> Date: 2004/10/19 15:34:59 Revision: 1.7 </FONT><br />
<FONT SIZE="-1"> Author: <a href="/about/people/greve/">Georg Greve</a></FONT>
</TT>
</DIV>
</body>
<translator>Timo Jyrinki</translator>
</html>
<!--
Local Variables: ***
mode: xml ***
End: ***
-->