123456789101112131415161718192021222324252627282930313233343536373839404142434445464748495051525354555657585960616263646566676869707172737475767778798081828384858687888990919293949596979899100101102103104105106107108109110111112113114115116117118119120121122123124125126127128129130131132133134135136137138139140141142143144145146147148149150151152153154155156157158159160161162163164165166167168169170171172173174175176177178179180181182183184185186187188189190191192193194195196197198199200201202203204205206207208209210211212213214215216217218219220 |
- <?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?>
- <html>
- <head>
- <title>Mitä vapaat ohjelmistot ovat? - FSFE</title>
- </head>
-
- <body>
- <h1>Mitä vapaat ohjelmistot ovat?</h1>
-
- <p>
- Vapaissa ohjelmistoissa vapaus (engl. free) viittaa vapauksiin, ei
- hintaan. Tässä merkityksessä käsitettä on käytetty 80-luvulta asti.
- Ensimmäinen täydellinen määritelmä on ilmeisesti ollut <a href="http://
- www.gnu.org/bulletins/bull1.txt">GNU:n Bulletin-tiedotteen ensimmäisen
- vuosikerran ensimmäisessä numerossa</a>, joka julkaistiin helmikuussa
- 1986. Erityisesti vapaat ohjelmistot <a href="http://www.gnu.org/
- philosophy/free-sw.html">määrittelee</a> neljä vapautta:
- </p>
-
- <ul>
- <li>
- <h3>Vapaus käyttää ohjelmaa mihin tarkoitukseen tahansa.</h3>
-
- <p>
- <em>Rajoitteiden asettaminen vapaiden ohjelmistojen käytölle tekee
- ohjelmasta epävapaan. Rajoitteita voivat olla esimerkiksi aika ("30
- päivän kokeilujakso", "lisenssi vanhenee 1. tammikuuta 2004"),
- tarkoitus ("lupa annettu tutkimus- ja epäkaupalliseen käyttöön", "ei
- voida käyttää suorituskyvyn mittaamiseen") tai maantieteellinen alue
- ("ei saa käyttää maassa X").</em>
- </p>
- </li>
-
- <li>
- <h3>Vapaus tutkia ohjelman toimintaa, ja soveltaa sitä tarpeisiisi
- sopiviksi.</h3>
-
- <p>
- <em>Juridisten tai käytännöllisten rajoitteiden asettaminen ohjelman
- ymmärrettävyydelle tai muokkaamiselle tekevät ohjelmasta suljetun
- (epävapaan). Näitä rajoitteita voivat olla pakollinen erityisten
- lisenssien ostaminen, tiedon jakamista rajoittavat sopimukset (NDA)
- tai – ohjelmointikielille joilla on useampia esitysmuotoja – pääsyn
- estäminen ohjelman lähdekoodiin eli sen ihmisluettavaan muotoon tai
- sen muokkaamisen estäminen. Ilman ohjelmien muokkaamisen vapautta
- ihmiset pysyvät yhden toimittajan armoilla.</em>
- </p>
- </li>
-
- <li>
- <h3>Vapaus levittää kopioita, jotta voit auttaa naapureitasi.</h3>
-
- <p>
- <em>Ohjelmia voidaan kopioida ja jakaa lähes ilman kustannuksia. Jos
- sinulla ei ole oikeutta antaa ohjelmaa sitä tarvitsevalle, ohjelma on
- epävapaa. Ohjelmaa voi halutessaan jakaa myös maksua vastaan.</em>
- </p>
- </li>
-
- <li>
- <h3>Vapaus parantaa ohjelmaa, ja antaa muutokset yleiseen levitykseen,
- jotta koko yhteisö hyötyy.</h3>
-
- <p>
- <em>Kaikki eivät ole yhtä hyviä ohjelmoijia jokaisella osa-alueella.
- Jotkut eivät osaa ohjelmoida lainkaan. Tämä vapaus mahdollistaa
- epäsuoran pääsyn vapauteen tehdä muutoksia niille, joilla ei ole
- aikaa tai taitoja ratkaista jotain tiettyä ongelmaa. Tämä voidaan
- tehdä palveluna maksua vastaan.</em>
- </p>
- </li>
- </ul>
-
- <p>
- Nämä vapaudet ovat oikeuksia, eivät vaatimuksia, vaikkakin näiden
- vapauksien kunnioittaminen yhteiskunnan kannalta saattaa ajoittain
- velvoittaa yksilöä. Kuka tahansa voi valita olla käyttämättä vapauksia,
- mutta voi myös hyödyntää niitä kaikkia. Erityisesti on syytä ymmärtää,
- että vapaat ohjelmat eivät sulje pois kaupallista käyttöä. Jos ohjelma ei
- salli kaupallista käyttöä tai jakelua, se ei ole vapaa ohjelma. Kasvava
- joukko yrityksiä perustaa liiketoimintamallinsa täysin tai vähintäänkin
- osittain vapaille ohjelmistoille, mukaan lukien joitain suurimmista
- suljettujen ohjelmien toimittajista. Vapaat ohjelmistot tekevät avun
- tarjoamisesta ja antamisesta laillista, ei pakollista.
- </p>
-
- <h2 id="terminology">Termistö</h2>
-
- <p>
- Vapaa ohjelmisto (”free software”) on alkuperäinen termi vapauksia
- kunnioittaville ohjelmistoille, ja tietyistä <a href="/documents/
- whyfs.html">tärkeistä syistä</a> tätä terminologiaa käytetään edelleen.
- Vapailla ohjelmistoilla tarkoitetaan nimen omaan vapauksia, vaikka
- Englannin kielellä vapaus- ja hintamerkityksen erottaminen ei olekaan
- yhtä selkeää kuin muilla kielillä. Ranskaksi vapaat ohjelmistot kääntyvät
- ”logiciels libre”, espanjaksi ”software libre”, italiaksi ”software
- libero” ja tanskaksi ”Fri Software”.
- </p>
-
- <h3>Avoin lähdekoodi</h3>
-
- <p>
- 3. helmikuuta 1998, Netscapen ilmoittua julkaisevansa selaimensa vapaana
- ohjelmistona, ryhmä ihmisiä tapasi Palo Altossa Piilaaksossa ja esitti
- vapaiden ohjelmistojen markkinointikampanjan aloittamista käyttämällä
- termiä avoin lähdekoodi ("open source"). Tavoitteena oli hakea vapaiden
- ohjelmistojen nopeaa kaupallistumista ja niiden hyväksyntää yrityksiltä
- ja riskisijoittajilta uuden talouden korkeasuhdanteessa. Tarkoituksen
- pyhittäessä keinot he tekivät tietoisen valinnan jättää sivuun kaikki
- vapaiden ohjelmistojen pidempiaikaiset kysymykset (kuten filosofian,
- etiikan ja sosiaaliset vaikutukset), kokien että nämä olisivat esteitä
- ripeälle hyväksynnälle. He esittivät keskittymistä ainoastaan
- teknologisiin hyötyihin<a class="fn" href="#fn">1</a>.
- </p>
-
- <p>
- "Avoin lähdekoodi" -termi – joka alun perin on määritelty tarkoittamaan
- samaa asiaa kuin vapaat ohjelmistot lisenssien ja toteutuksien suhteen –
- on kokenut merkitykseltään inflaatiota. Nykyään sitä käytetään usein
- mistä tahansa asiasta, joka on vapaiden ohjelmistojen ja hyvin suljetun
- Microsoftin "Hallituksellisen turvaohjelman" (GSP) välimaastossa<a
- class="fn" href="#fn">2</a>.
- </p>
-
- <h3>Libre Software</h3>
-
- <p>
- Kun Euroopan komissio aloitti säännöllisen työskentelyn vapaiden
- ohjelmistojen parissa, etsittiin tapa välttää englanninkielisten termien
- "Free Software" (vapaat ohjelmat) ja "Open Source" (avoin lähdekoodi)
- monitulkintaisuus sekä niihin liittyvät väärinkäsitykset. Tämä johti
- siihen, että käyttöön otettiin kolmas termi, jota on nähty käytössä
- silloin tällöin noin vuoden 1992 jälkeen: "Libre Software" (libre =
- vapaa). Tämä termi on havaittu sietokykyiseksi aiemmin mainitulle
- inflaatiolle, ja sitä käytetään edelleen vapaiden ohjelmistojen kanssa
- yhtäläisessä merkityksessä. Se voi siis tarjota ratkaisun tahoille, jotka
- pelkäävät tulevansa väärinymmärretyiksi käyttäessään englannin kieltä.
- </p>
-
- <h2 id="fn">Viitteet</h2>
-
- <ol id="refs">
- <li>
- Lähde, katso <a href="http://web.archive.org/web/20021217003716/
- http://www.opensource.org/advocacy/faq.html">OSI FAQ</a>: <em>Kuinka
- "avoin lähdekoodi" liittyy "vapaisiin ohjelmistoihin"? Open Source
- Initiative on vapaiden ohjelmistojen markkinointiohjelma. Se on
- "vapaiden ohjelmistojen" myyntipuhe puhtaan käytännöllisestä
- näkökulmasta ideologisten ajatusten saavista kaadon sijaan.
- Positiiviset ainekset eivät ole muuttuneet, tappiomieliala ja
- symboliikka ovat.</em> Lukuun ottamatta tätä melko epäystävällistä
- huomiota, OSI ja sen tukijat ovat yleisesti ottaen välttäneet vapaat
- ohjelmistot -termiä.
- </li>
-
- <li>
- Tässä ohjelmassa hallitukset ja hallitustenväliset järjestöt maksavat
- huomattavia summia ylimalkaisesta katselmuksesta Windowssin lähdekoodin
- erityisillä Microsoftin palveluilla. Tämä saattaa lisätä koettua
- "turvallisuudentunnetta" mutta on käytännössä hyödytöntä – erityisesti
- koska ei ole edes tiedossa vastaako heidän katselmoimansa ohjelma sitä
- jota heillä on tietokoneillaan. Ja luonnollisestikaan tämä ei anna
- heille vapauksia.
- </li>
- </ol>
-
- <div class="related">
- <h2>Aiheeseen liittyvää sisältöä</h2>
-
- <ul>
- <li>
- <a href="/freesoftware/basics/comparison.html">Vertailu
- vaihtoehtoisista termeistä vapaille ohjelmistoille (avoin lähdekoodi,
- FOSS, FLOSS jne.)</a>
- </li>
-
- <li>
- <a href="/freesoftware/basics/sourcecode.html">Mitä on ”lähdekoodi”?
- </a>
- </li>
-
- <li>
- <a href="/activities/os/os.html">Mitä ovat ”avoimet standardit”?</a>
- </li>
-
- <li>
- <a href="/freesoftware/basics/4freedoms.html">Kunka selittää vapaiden
- ohjelmistojen neljä vapautta lapsille</a></li>
-
- <li>
- <a href="/freesoftware/basics/gnuproject.html">Mikä on ”GNU-projekti”?
- </a>
- </li>
-
- <li>
- <a href="/freesoftware/transcripts/rms-2009-05-22-eliberatica.html">
- Richard Stallmanin luento vapaiden ohjelmistojen tarkoituksesta ja
- tärkeydestä</a>
- </li>
-
- <li>
- <a href="/freesoftware/transcripts/rms-fs-2006-03-09.html">Richard
- Stallmanin luento vapaiden ohjelmistojen liikkeestä ja vapauksien
- tulevaisuudesta</a>
- </li>
- </ul>
- </div>
-
- </body>
-
- <timestamp>$Date$ $Author$</timestamp>
- <translator>Timo Jyrinki</translator>
- </html>
- <!--
- Local Variables: ***
- mode: xml ***
- End: ***
- -->
-
|