FSFE
/
fsfe-website


			
				
					
						
						
							123456789101112131415161718192021222324252627282930313233343536373839404142434445464748495051525354555657585960616263646566676869707172737475767778798081828384858687888990919293949596979899100101102103104105106107108109110111112113114115116117118119120121122123124125126127128129130131132133134135136137138139140141142143144145146147148149150151152153154155156157158159160161162163164165166167168169170171172173174175176177178179180181182183184185186187188189190191192193194195196197198199200201202203204205206207208209210211212213214215216217218219
							<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?>
<html>
  <head>
    <title>Mitä vapaat ohjelmistot ovat? - FSFE</title>
  </head>

  <body>
    <h1>Mitä vapaat ohjelmistot ovat?</h1>

    <p>
      Vapaissa ohjelmistoissa vapaus (engl. free) viittaa vapauksiin, ei 
      hintaan. Tässä merkityksessä käsitettä on käytetty 80-luvulta asti. 
      Ensimmäinen täydellinen määritelmä on ilmeisesti ollut <a href="http://
      www.gnu.org/bulletins/bull1.txt">GNU:n Bulletin-tiedotteen ensimmäisen 
      vuosikerran ensimmäisessä numerossa</a>, joka julkaistiin helmikuussa 
      1986. Erityisesti vapaat ohjelmistot <a href="http://www.gnu.org/
      philosophy/free-sw.html">määrittelee</a> neljä vapautta:
    </p>

    <ul>
      <li>
        <h3>Vapaus käyttää ohjelmaa mihin tarkoitukseen tahansa.</h3>

        <p>
          <em>Rajoitteiden asettaminen vapaiden ohjelmistojen käytölle tekee 
          ohjelmasta epävapaan. Rajoitteita voivat olla esimerkiksi aika ("30 
          päivän kokeilujakso", "lisenssi vanhenee 1. tammikuuta 2004"), 
          tarkoitus ("lupa annettu tutkimus- ja epäkaupalliseen käyttöön", "ei 
          voida käyttää suorituskyvyn mittaamiseen") tai maantieteellinen alue 
          ("ei saa käyttää maassa X").</em>
        </p>
      </li>

      <li>
        <h3>Vapaus tutkia ohjelman toimintaa, ja soveltaa sitä tarpeisiisi 
          sopiviksi.</h3>

        <p>
          <em>Juridisten tai käytännöllisten rajoitteiden asettaminen ohjelman 
          ymmärrettävyydelle tai muokkaamiselle tekevät ohjelmasta suljetun 
          (epävapaan). Näitä rajoitteita voivat olla pakollinen erityisten 
          lisenssien ostaminen, tiedon jakamista rajoittavat sopimukset (NDA) 
          tai – ohjelmointikielille joilla on useampia esitysmuotoja – pääsyn 
          estäminen ohjelman lähdekoodiin eli sen  ihmisluettavaan muotoon tai 
          sen muokkaamisen estäminen. Ilman ohjelmien muokkaamisen vapautta 
          ihmiset pysyvät yhden toimittajan armoilla.</em>
        </p>
      </li>

      <li>
        <h3>Vapaus levittää kopioita, jotta voit auttaa naapureitasi.</h3>

        <p>
          <em>Ohjelmia voidaan kopioida ja jakaa lähes ilman kustannuksia. Jos 
          sinulla ei ole oikeutta antaa ohjelmaa sitä tarvitsevalle, ohjelma on 
          epävapaa. Ohjelmaa voi halutessaan jakaa myös maksua vastaan.</em>
        </p>
      </li>

      <li>
        <h3>Vapaus parantaa ohjelmaa, ja antaa muutokset yleiseen levitykseen, 
          jotta koko yhteisö hyötyy.</h3>

        <p>
          <em>Kaikki eivät ole yhtä hyviä ohjelmoijia jokaisella osa-alueella. 
          Jotkut eivät osaa ohjelmoida lainkaan. Tämä vapaus mahdollistaa 
          epäsuoran pääsyn vapauteen tehdä muutoksia niille, joilla ei ole 
          aikaa tai taitoja ratkaista jotain tiettyä ongelmaa. Tämä voidaan 
          tehdä palveluna maksua vastaan.</em>
        </p>
      </li>
    </ul>

    <p>
      Nämä vapaudet ovat oikeuksia, eivät vaatimuksia, vaikkakin näiden 
      vapauksien kunnioittaminen yhteiskunnan kannalta saattaa ajoittain 
      velvoittaa yksilöä. Kuka tahansa voi valita olla käyttämättä vapauksia, 
      mutta voi myös hyödyntää niitä kaikkia. Erityisesti on syytä ymmärtää, 
      että vapaat ohjelmat eivät sulje pois kaupallista käyttöä. Jos ohjelma ei 
      salli kaupallista käyttöä tai jakelua, se ei ole vapaa ohjelma. Kasvava 
      joukko yrityksiä perustaa liiketoimintamallinsa täysin tai vähintäänkin 
      osittain vapaille ohjelmistoille, mukaan lukien joitain suurimmista 
      suljettujen ohjelmien toimittajista. Vapaat ohjelmistot tekevät avun 
      tarjoamisesta ja antamisesta laillista, ei pakollista.
    </p>

    <h2 id="terminology">Termistö</h2>

    <p>
      Vapaa ohjelmisto (”free software”) on alkuperäinen termi vapauksia 
      kunnioittaville ohjelmistoille, ja tietyistä <a href="/documents/
      whyfs.html">tärkeistä syistä</a> tätä terminologiaa käytetään edelleen.  
      Vapailla ohjelmistoilla tarkoitetaan nimen omaan vapauksia, vaikka 
      Englannin kielellä vapaus- ja hintamerkityksen erottaminen ei olekaan 
      yhtä selkeää kuin muilla kielillä. Ranskaksi vapaat ohjelmistot kääntyvät 
      ”logiciels libre”, espanjaksi ”software libre”, italiaksi ”software 
      libero” ja tanskaksi ”Fri Software”.
    </p>

    <h3>Avoin lähdekoodi</h3>

    <p>
      3. helmikuuta 1998, Netscapen ilmoittua julkaisevansa selaimensa vapaana 
      ohjelmistona, ryhmä ihmisiä tapasi Palo Altossa Piilaaksossa ja esitti 
      vapaiden ohjelmistojen markkinointikampanjan aloittamista käyttämällä 
      termiä avoin lähdekoodi ("open source"). Tavoitteena oli hakea vapaiden 
      ohjelmistojen nopeaa kaupallistumista ja niiden hyväksyntää yrityksiltä 
      ja riskisijoittajilta uuden talouden korkeasuhdanteessa. Tarkoituksen 
      pyhittäessä keinot he tekivät tietoisen valinnan jättää sivuun kaikki 
      vapaiden ohjelmistojen pidempiaikaiset kysymykset (kuten filosofian, 
      etiikan ja sosiaaliset vaikutukset), kokien että nämä olisivat esteitä 
      ripeälle hyväksynnälle. He esittivät keskittymistä ainoastaan 
      teknologisiin hyötyihin<a class="fn" href="#fn">1</a>.
    </p>

    <p>
      "Avoin lähdekoodi" -termi – joka alun perin on määritelty tarkoittamaan 
      samaa asiaa kuin vapaat ohjelmistot lisenssien ja toteutuksien suhteen – 
      on kokenut merkitykseltään inflaatiota. Nykyään sitä käytetään usein 
      mistä tahansa asiasta, joka on vapaiden ohjelmistojen ja hyvin suljetun 
      Microsoftin "Hallituksellisen turvaohjelman" (GSP) välimaastossa<a 
      class="fn" href="#fn">2</a>.
    </p>

    <h3>Libre Software</h3>

    <p>
      Kun Euroopan komissio aloitti säännöllisen työskentelyn vapaiden 
      ohjelmistojen parissa, etsittiin tapa välttää englanninkielisten termien 
      "Free Software" (vapaat ohjelmat) ja "Open Source" (avoin lähdekoodi) 
      monitulkintaisuus sekä niihin liittyvät väärinkäsitykset. Tämä johti 
      siihen, että käyttöön otettiin kolmas termi, jota on nähty käytössä 
      silloin tällöin noin vuoden 1992 jälkeen: "Libre Software" (libre = 
      vapaa). Tämä termi on havaittu sietokykyiseksi aiemmin mainitulle 
      inflaatiolle, ja sitä käytetään edelleen vapaiden ohjelmistojen kanssa 
      yhtäläisessä merkityksessä. Se voi siis tarjota ratkaisun tahoille, jotka 
      pelkäävät tulevansa väärinymmärretyiksi käyttäessään englannin kieltä.
    </p>

    <h2 id="fn">Viitteet</h2>

    <ol id="refs">
      <li>
        Lähde, katso <a href="http://web.archive.org/web/20021217003716/
        http://www.opensource.org/advocacy/faq.html">OSI FAQ</a>: <em>Kuinka 
        "avoin lähdekoodi" liittyy "vapaisiin ohjelmistoihin"? Open Source 
        Initiative on vapaiden ohjelmistojen markkinointiohjelma. Se on 
        "vapaiden ohjelmistojen" myyntipuhe puhtaan käytännöllisestä 
        näkökulmasta ideologisten ajatusten saavista kaadon sijaan.
        Positiiviset ainekset eivät ole muuttuneet, tappiomieliala ja 
        symboliikka ovat.</em> Lukuun ottamatta tätä melko epäystävällistä 
        huomiota, OSI ja sen tukijat ovat yleisesti ottaen välttäneet vapaat 
        ohjelmistot -termiä.
      </li>

      <li>
        Tässä ohjelmassa hallitukset ja hallitustenväliset järjestöt maksavat 
        huomattavia summia ylimalkaisesta katselmuksesta Windowssin lähdekoodin 
        erityisillä Microsoftin palveluilla. Tämä saattaa lisätä koettua 
        "turvallisuudentunnetta" mutta on käytännössä hyödytöntä – erityisesti 
        koska ei ole edes tiedossa vastaako heidän katselmoimansa ohjelma sitä 
        jota heillä on tietokoneillaan. Ja luonnollisestikaan tämä ei anna 
        heille vapauksia.
      </li>
    </ol>
  
    <div class="related">
    <h2>Aiheeseen liittyvää sisältöä</h2>
   
    <ul>
      <li>
        <a href="/freesoftware/basics/comparison.html">Vertailu 
        vaihtoehtoisista termeistä vapaille ohjelmistoille (avoin lähdekoodi, 
        FOSS, FLOSS jne.)</a>
      </li>
    
      <li>
        <a href="/freesoftware/basics/sourcecode.html">Mitä on ”lähdekoodi”?
        </a>
      </li>

      <li>
        <a href="/activities/os/os.html">Mitä ovat ”avoimet standardit”?</a>
      </li>

      <li>
        <a href="/freesoftware/basics/4freedoms.html">Kunka selittää vapaiden 
        ohjelmistojen neljä vapautta lapsille</a></li>

      <li>
        <a href="/freesoftware/basics/gnuproject.html">Mikä on ”GNU-projekti”?
        </a>
      </li>
     
      <li>
        <a href="/freesoftware/transcripts/rms-2009-05-22-eliberatica.html">
        Richard Stallmanin luento vapaiden ohjelmistojen tarkoituksesta ja 
        tärkeydestä</a>
      </li>
    
      <li>
        <a href="/freesoftware/transcripts/rms-fs-2006-03-09.html">Richard 
        Stallmanin luento vapaiden ohjelmistojen liikkeestä ja vapauksien 
        tulevaisuudesta</a>
      </li>
    </ul>
  </div>

  </body>

  <timestamp>$Date$ $Author$</timestamp>
  <translator>Timo Jyrinki</translator>
</html>
<!--
Local Variables: ***
mode: xml ***
End: ***
-->