Source files of fsfe.org, pdfreaders.org, freeyourandroid.org, ilovefs.org, drm.info, and test.fsfe.org. Contribute: https://fsfe.org/contribute/web/ https://fsfe.org

freesoftware.fi.xhtml 9.2KB

123456789101112131415161718192021222324252627282930313233343536373839404142434445464748495051525354555657585960616263646566676869707172737475767778798081828384858687888990919293949596979899100101102103104105106107108109110111112113114115116117118119120121122123124125126127128129130131132133134135136137138139140141142143144145146147148149150151152153154155156157158159160161162163164165166167168169170171172173174175176177178179180181182183184185186187188189190191192193194195196197198199200201202203204205206207208209210211212213214215216217218219220
  1. <?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?>
  2. <html>
  3. <head>
  4. <title>Mitä vapaat ohjelmistot ovat? - FSFE</title>
  5. </head>
  6. <body>
  7. <h1>Mitä vapaat ohjelmistot ovat?</h1>
  8. <p>
  9. Vapaissa ohjelmistoissa vapaus (engl. free) viittaa vapauksiin, ei
  10. hintaan. Tässä merkityksessä käsitettä on käytetty 80-luvulta asti.
  11. Ensimmäinen täydellinen määritelmä on ilmeisesti ollut <a href="http://
  12. www.gnu.org/bulletins/bull1.txt">GNU:n Bulletin-tiedotteen ensimmäisen
  13. vuosikerran ensimmäisessä numerossa</a>, joka julkaistiin helmikuussa
  14. 1986. Erityisesti vapaat ohjelmistot <a href="http://www.gnu.org/
  15. philosophy/free-sw.html">määrittelee</a> neljä vapautta:
  16. </p>
  17. <ul>
  18. <li>
  19. <h3>Vapaus käyttää ohjelmaa mihin tarkoitukseen tahansa.</h3>
  20. <p>
  21. <em>Rajoitteiden asettaminen vapaiden ohjelmistojen käytölle tekee
  22. ohjelmasta epävapaan. Rajoitteita voivat olla esimerkiksi aika ("30
  23. päivän kokeilujakso", "lisenssi vanhenee 1. tammikuuta 2004"),
  24. tarkoitus ("lupa annettu tutkimus- ja epäkaupalliseen käyttöön", "ei
  25. voida käyttää suorituskyvyn mittaamiseen") tai maantieteellinen alue
  26. ("ei saa käyttää maassa X").</em>
  27. </p>
  28. </li>
  29. <li>
  30. <h3>Vapaus tutkia ohjelman toimintaa, ja soveltaa sitä tarpeisiisi
  31. sopiviksi.</h3>
  32. <p>
  33. <em>Juridisten tai käytännöllisten rajoitteiden asettaminen ohjelman
  34. ymmärrettävyydelle tai muokkaamiselle tekevät ohjelmasta suljetun
  35. (epävapaan). Näitä rajoitteita voivat olla pakollinen erityisten
  36. lisenssien ostaminen, tiedon jakamista rajoittavat sopimukset (NDA)
  37. tai – ohjelmointikielille joilla on useampia esitysmuotoja – pääsyn
  38. estäminen ohjelman lähdekoodiin eli sen ihmisluettavaan muotoon tai
  39. sen muokkaamisen estäminen. Ilman ohjelmien muokkaamisen vapautta
  40. ihmiset pysyvät yhden toimittajan armoilla.</em>
  41. </p>
  42. </li>
  43. <li>
  44. <h3>Vapaus levittää kopioita, jotta voit auttaa naapureitasi.</h3>
  45. <p>
  46. <em>Ohjelmia voidaan kopioida ja jakaa lähes ilman kustannuksia. Jos
  47. sinulla ei ole oikeutta antaa ohjelmaa sitä tarvitsevalle, ohjelma on
  48. epävapaa. Ohjelmaa voi halutessaan jakaa myös maksua vastaan.</em>
  49. </p>
  50. </li>
  51. <li>
  52. <h3>Vapaus parantaa ohjelmaa, ja antaa muutokset yleiseen levitykseen,
  53. jotta koko yhteisö hyötyy.</h3>
  54. <p>
  55. <em>Kaikki eivät ole yhtä hyviä ohjelmoijia jokaisella osa-alueella.
  56. Jotkut eivät osaa ohjelmoida lainkaan. Tämä vapaus mahdollistaa
  57. epäsuoran pääsyn vapauteen tehdä muutoksia niille, joilla ei ole
  58. aikaa tai taitoja ratkaista jotain tiettyä ongelmaa. Tämä voidaan
  59. tehdä palveluna maksua vastaan.</em>
  60. </p>
  61. </li>
  62. </ul>
  63. <p>
  64. Nämä vapaudet ovat oikeuksia, eivät vaatimuksia, vaikkakin näiden
  65. vapauksien kunnioittaminen yhteiskunnan kannalta saattaa ajoittain
  66. velvoittaa yksilöä. Kuka tahansa voi valita olla käyttämättä vapauksia,
  67. mutta voi myös hyödyntää niitä kaikkia. Erityisesti on syytä ymmärtää,
  68. että vapaat ohjelmat eivät sulje pois kaupallista käyttöä. Jos ohjelma ei
  69. salli kaupallista käyttöä tai jakelua, se ei ole vapaa ohjelma. Kasvava
  70. joukko yrityksiä perustaa liiketoimintamallinsa täysin tai vähintäänkin
  71. osittain vapaille ohjelmistoille, mukaan lukien joitain suurimmista
  72. suljettujen ohjelmien toimittajista. Vapaat ohjelmistot tekevät avun
  73. tarjoamisesta ja antamisesta laillista, ei pakollista.
  74. </p>
  75. <h2 id="terminology">Termistö</h2>
  76. <p>
  77. Vapaa ohjelmisto (”free software”) on alkuperäinen termi vapauksia
  78. kunnioittaville ohjelmistoille, ja tietyistä <a href="/documents/
  79. whyfs.html">tärkeistä syistä</a> tätä terminologiaa käytetään edelleen.
  80. Vapailla ohjelmistoilla tarkoitetaan nimen omaan vapauksia, vaikka
  81. Englannin kielellä vapaus- ja hintamerkityksen erottaminen ei olekaan
  82. yhtä selkeää kuin muilla kielillä. Ranskaksi vapaat ohjelmistot kääntyvät
  83. ”logiciels libre”, espanjaksi ”software libre”, italiaksi ”software
  84. libero” ja tanskaksi ”Fri Software”.
  85. </p>
  86. <h3>Avoin lähdekoodi</h3>
  87. <p>
  88. 3. helmikuuta 1998, Netscapen ilmoittua julkaisevansa selaimensa vapaana
  89. ohjelmistona, ryhmä ihmisiä tapasi Palo Altossa Piilaaksossa ja esitti
  90. vapaiden ohjelmistojen markkinointikampanjan aloittamista käyttämällä
  91. termiä avoin lähdekoodi ("open source"). Tavoitteena oli hakea vapaiden
  92. ohjelmistojen nopeaa kaupallistumista ja niiden hyväksyntää yrityksiltä
  93. ja riskisijoittajilta uuden talouden korkeasuhdanteessa. Tarkoituksen
  94. pyhittäessä keinot he tekivät tietoisen valinnan jättää sivuun kaikki
  95. vapaiden ohjelmistojen pidempiaikaiset kysymykset (kuten filosofian,
  96. etiikan ja sosiaaliset vaikutukset), kokien että nämä olisivat esteitä
  97. ripeälle hyväksynnälle. He esittivät keskittymistä ainoastaan
  98. teknologisiin hyötyihin<a class="fn" href="#fn">1</a>.
  99. </p>
  100. <p>
  101. "Avoin lähdekoodi" -termi – joka alun perin on määritelty tarkoittamaan
  102. samaa asiaa kuin vapaat ohjelmistot lisenssien ja toteutuksien suhteen –
  103. on kokenut merkitykseltään inflaatiota. Nykyään sitä käytetään usein
  104. mistä tahansa asiasta, joka on vapaiden ohjelmistojen ja hyvin suljetun
  105. Microsoftin "Hallituksellisen turvaohjelman" (GSP) välimaastossa<a
  106. class="fn" href="#fn">2</a>.
  107. </p>
  108. <h3>Libre Software</h3>
  109. <p>
  110. Kun Euroopan komissio aloitti säännöllisen työskentelyn vapaiden
  111. ohjelmistojen parissa, etsittiin tapa välttää englanninkielisten termien
  112. "Free Software" (vapaat ohjelmat) ja "Open Source" (avoin lähdekoodi)
  113. monitulkintaisuus sekä niihin liittyvät väärinkäsitykset. Tämä johti
  114. siihen, että käyttöön otettiin kolmas termi, jota on nähty käytössä
  115. silloin tällöin noin vuoden 1992 jälkeen: "Libre Software" (libre =
  116. vapaa). Tämä termi on havaittu sietokykyiseksi aiemmin mainitulle
  117. inflaatiolle, ja sitä käytetään edelleen vapaiden ohjelmistojen kanssa
  118. yhtäläisessä merkityksessä. Se voi siis tarjota ratkaisun tahoille, jotka
  119. pelkäävät tulevansa väärinymmärretyiksi käyttäessään englannin kieltä.
  120. </p>
  121. <h2 id="fn">Viitteet</h2>
  122. <ol id="refs">
  123. <li>
  124. Lähde, katso <a href="http://web.archive.org/web/20021217003716/
  125. http://www.opensource.org/advocacy/faq.html">OSI FAQ</a>: <em>Kuinka
  126. "avoin lähdekoodi" liittyy "vapaisiin ohjelmistoihin"? Open Source
  127. Initiative on vapaiden ohjelmistojen markkinointiohjelma. Se on
  128. "vapaiden ohjelmistojen" myyntipuhe puhtaan käytännöllisestä
  129. näkökulmasta ideologisten ajatusten saavista kaadon sijaan.
  130. Positiiviset ainekset eivät ole muuttuneet, tappiomieliala ja
  131. symboliikka ovat.</em> Lukuun ottamatta tätä melko epäystävällistä
  132. huomiota, OSI ja sen tukijat ovat yleisesti ottaen välttäneet vapaat
  133. ohjelmistot -termiä.
  134. </li>
  135. <li>
  136. Tässä ohjelmassa hallitukset ja hallitustenväliset järjestöt maksavat
  137. huomattavia summia ylimalkaisesta katselmuksesta Windowssin lähdekoodin
  138. erityisillä Microsoftin palveluilla. Tämä saattaa lisätä koettua
  139. "turvallisuudentunnetta" mutta on käytännössä hyödytöntä – erityisesti
  140. koska ei ole edes tiedossa vastaako heidän katselmoimansa ohjelma sitä
  141. jota heillä on tietokoneillaan. Ja luonnollisestikaan tämä ei anna
  142. heille vapauksia.
  143. </li>
  144. </ol>
  145. <div class="related">
  146. <h2>Aiheeseen liittyvää sisältöä</h2>
  147. <ul>
  148. <li>
  149. <a href="/freesoftware/basics/comparison.html">Vertailu
  150. vaihtoehtoisista termeistä vapaille ohjelmistoille (avoin lähdekoodi,
  151. FOSS, FLOSS jne.)</a>
  152. </li>
  153. <li>
  154. <a href="/freesoftware/basics/sourcecode.html">Mitä on ”lähdekoodi”?
  155. </a>
  156. </li>
  157. <li>
  158. <a href="/activities/os/os.html">Mitä ovat ”avoimet standardit”?</a>
  159. </li>
  160. <li>
  161. <a href="/freesoftware/basics/4freedoms.html">Kunka selittää vapaiden
  162. ohjelmistojen neljä vapautta lapsille</a></li>
  163. <li>
  164. <a href="/freesoftware/basics/gnuproject.html">Mikä on ”GNU-projekti”?
  165. </a>
  166. </li>
  167. <li>
  168. <a href="/freesoftware/transcripts/rms-2009-05-22-eliberatica.html">
  169. Richard Stallmanin luento vapaiden ohjelmistojen tarkoituksesta ja
  170. tärkeydestä</a>
  171. </li>
  172. <li>
  173. <a href="/freesoftware/transcripts/rms-fs-2006-03-09.html">Richard
  174. Stallmanin luento vapaiden ohjelmistojen liikkeestä ja vapauksien
  175. tulevaisuudesta</a>
  176. </li>
  177. </ul>
  178. </div>
  179. </body>
  180. <timestamp>$Date$ $Author$</timestamp>
  181. <translator>Timo Jyrinki</translator>
  182. </html>
  183. <!--
  184. Local Variables: ***
  185. mode: xml ***
  186. End: ***
  187. -->