trunk: about: basics: Updated Finnish translation: freesoftware.fi.xhtml

svn path=/trunk/; revision=27998
This commit is contained in:
lammi87 2014-02-08 23:22:51 +00:00
parent 8c14204c98
commit 130b0962ac

View File

@ -81,7 +81,8 @@
joukko yrityksiä perustaa liiketoimintamallinsa täysin tai vähintäänkin
osittain vapaille ohjelmistoille, mukaan lukien joitain suurimmista
suljettujen ohjelmien toimittajista. Vapaat ohjelmistot tekevät avun
tarjoamisesta ja antamisesta laillista, ei pakollista.</p>
tarjoamisesta ja antamisesta laillista, ei pakollista.
</p>
<h2 id="terminology">Termistö</h2>
@ -93,85 +94,117 @@
Englannin kielellä vapaus- ja hintamerkityksen erottaminen ei olekaan
yhtä selkeää kuin muilla kielillä. Ranskaksi vapaat ohjelmistot kääntyvät
”logiciels libre”, espanjaksi ”software libre”, italiaksi ”software
libero” ja tanskaksi ”Fri Software”.</p>
libero” ja tanskaksi ”Fri Software”.
</p>
<h3>Avoin lähdekoodi</h3>
<p>3. helmikuuta 1998, Netscapen kerrottua julkaisevansa selaimensa vapaana ohjelmistona, ryhmä ihmisiä tapasi Palo Altossa Piilaaksossa ja esitti vapaiden ohjelmistojen markkinointikampanjan aloittamista käyttämällä termiä avoin lähdekoodi ("open source"). Tavoitteena oli hakea vapaiden ohjelmistojen nopeaa kaupallistumista ja niiden hyväksyntää yrityksiltä ja riskisijoittajilta uuden talouden korkeasuhdanteessa. Tarkoituksen pyhittäessä keinot he tekivät tietoisen valinnan jättää sivuun kaikki vapaiden ohjelmistojen pidempiaikaiset kysymykset (kuten filosofian, etiikan ja sosiaaliset vaikutukset), kokien että nämä olisivat esteitä ripeälle hyväksynnälle. He esittivät keskittymistä ainoastaan teknologisiin hyötyihin<a class="fn" href="#fn">1</a>.</p>
<h3>Avoin lähdekoodi</h3>
<p>"Avoin lähdekoodi" -termi joka alun perin on määritelty
tarkoittamaan samaa asiaa kuin vapaat ohjelmistot lisenssien ja
toteutuksien suhteen on kokenut merkitykseltään inflaatiota. Nykyään
sitä usein käytetään mistä tahansa asiasta, joka on vapaiden ohjelmistojen
ja hyvin suljetun Microsoftin "Hallituksellisen turvaohjelman" (GSP)
välimaastossa<a class="fn" href="#fn">2</a>.</p>
<p>
3. helmikuuta 1998, Netscapen ilmoittua julkaisevansa selaimensa vapaana
ohjelmistona, ryhmä ihmisiä tapasi Palo Altossa Piilaaksossa ja esitti
vapaiden ohjelmistojen markkinointikampanjan aloittamista käyttämällä
termiä avoin lähdekoodi ("open source"). Tavoitteena oli hakea vapaiden
ohjelmistojen nopeaa kaupallistumista ja niiden hyväksyntää yrityksiltä
ja riskisijoittajilta uuden talouden korkeasuhdanteessa. Tarkoituksen
pyhittäessä keinot he tekivät tietoisen valinnan jättää sivuun kaikki
vapaiden ohjelmistojen pidempiaikaiset kysymykset (kuten filosofian,
etiikan ja sosiaaliset vaikutukset), kokien että nämä olisivat esteitä
ripeälle hyväksynnälle. He esittivät keskittymistä ainoastaan
teknologisiin hyötyihin<a class="fn" href="#fn">1</a>.
</p>
<h3>Libre Software</h3>
<p> Kun Euroopan komissio aloitti säännöllisen työskentelyn
vapaiden ohjelmistojen parissa, etsittiin tapa välttää englanninkielisten
termien "Free Software" ja "Open Source" monitulkintaisuus sekä niihin
liittyvät väärinkäsitykset. Tämä johti siihen, että käyttöön
otettiin kolmas termi, jota on nähty käytössä silloin tällöin noin vuoden
1992 jälkeen: "Libre Software" (libre = vapaa). Tämä termi on havaittu
sietokykyiseksi aiemmin mainitulle inflaatiolle, ja sitä käytetään edelleen
vapaiden ohjelmistojen kanssa yhtäläisessä merkityksessä. Se voi siis
tarjota ratkaisun tahoille, jotka pelkäävät tulevansa väärinymmärretyiksi
käyttäessään englannin kieltä.</p>
<p>
"Avoin lähdekoodi" -termi joka alun perin on määritelty tarkoittamaan
samaa asiaa kuin vapaat ohjelmistot lisenssien ja toteutuksien suhteen
on kokenut merkitykseltään inflaatiota. Nykyään sitä käytetään usein
mistä tahansa asiasta, joka on vapaiden ohjelmistojen ja hyvin suljetun
Microsoftin "Hallituksellisen turvaohjelman" (GSP) välimaastossa<a
class="fn" href="#fn">2</a>.
</p>
<h2 id="fn">Viitteet</h2>
<h3>Libre Software</h3>
<p>
Kun Euroopan komissio aloitti säännöllisen työskentelyn vapaiden
ohjelmistojen parissa, etsittiin tapa välttää englanninkielisten termien
"Free Software" (vapaat ohjelmat) ja "Open Source" (avoin lähdekoodi)
monitulkintaisuus sekä niihin liittyvät väärinkäsitykset. Tämä johti
siihen, että käyttöön otettiin kolmas termi, jota on nähty käytössä
silloin tällöin noin vuoden 1992 jälkeen: "Libre Software" (libre =
vapaa). Tämä termi on havaittu sietokykyiseksi aiemmin mainitulle
inflaatiolle, ja sitä käytetään edelleen vapaiden ohjelmistojen kanssa
yhtäläisessä merkityksessä. Se voi siis tarjota ratkaisun tahoille, jotka
pelkäävät tulevansa väärinymmärretyiksi käyttäessään englannin kieltä.
</p>
<h2 id="fn">Viitteet</h2>
<ol id="refs">
<li>
Lähde, katso <a href="http://web.archive.org/web/20021217003716/http://www.opensource.org/advocacy/faq.html">OSI
FAQ</a>:
<em>How is "open source" related to "free software"? The Open Source
Initiative is a marketing program for free software. It's a pitch for
"free software" on solid pragmatic grounds rather than ideological
tub-thumping. The winning substance has not changed, the losing attitude
and symbolism have.</em> Lukuun ottamatta tätä melko epäystävällistä huomiota, OSI ja sen tukijat ovat yleisesti ottaen välttäneet vapaa ohjelmisto -termiä.
</li>
<!-- Partial suggestion of Finnish translation, but since it's a quote
the translation is really not needed...
<em>Kuinka "avoin lähdekoodi" liittyy "vapaisiin ohjelmistoihin"? Open
Source Initiative on vapaiden ohjelmistojen markkinointiohjelma.
Se on "vapaiden ohjelmistojen" myyntipuhe puhtaan käytännöllisestä
näkökulmasta ideologisten ajatusten saavista kaadon sijaan.
"The winning substance has not changed, the losing attitude
and symbolism have."</em></p>
-->
<li>
Tässä ohjelmassa
hallitukset ja hallitustenväliset järjestöt maksavat huomattavia maksuja
joidenkin Windows-lähdekoodin ylimalkaisesta katselmuksesta erityisillä
Microsoftin palveluilla. Tämä saattaa lisätä koettua "turvallisuudentunnetta"
mutta on käytännössä hyödytöntä erityisesti koska ei ole edes tiedossa
vastaako heidän katselmoimansa ohjelma sitä jota heillä on tietokoneillaan.
Ja luonnollisestikaan tämä ei anna heille vapauksia.
</li>
</ol>
<div class="related">
<h2>Aiheeseen liittyvää sisältöä</h2>
<ul>
<li><a href="/freesoftware/basics/comparison.html">Vertailu vaihtoehtoisista termeistä vapaille ohjelmistoille (avoin lähdekoodi, FOSS, FLOSS jne.)</a></li>
<li><a href="/freesoftware/basics/sourcecode.html">Mitä on ”lähdekoodi”?</a></li>
<li> <a href="/activities/os/os.html">Mitä ovat ”avoimet standardit”?</a></li>
<li><a href="/freesoftware/basics/4freedoms.html">Kunka selittää vapaiden ohjelmistojen neljä vapautta lapsille</a></li>
<li><a href="/freesoftware/basics/gnuproject.html">Mikä on ”GNU-projekti”?</a></li>
<li><a href="/freesoftware/transcripts/rms-2009-05-22-eliberatica.html">Richard Stallmanin luento vapaiden ohjelmistojen tarkoituksesta ja tärkeydestä</a></li>
<li><a href="/freesoftware/transcripts/rms-fs-2006-03-09.html">Richard Stallmanin luento vapaiden ohjelmistojen liikkeestä ja vapauksien tulevaisuudesta</a></li>
</ul>
</div>
Lähde, katso <a href="http://web.archive.org/web/20021217003716/
http://www.opensource.org/advocacy/faq.html">OSI FAQ</a>: <em>Kuinka
"avoin lähdekoodi" liittyy "vapaisiin ohjelmistoihin"? Open Source
Initiative on vapaiden ohjelmistojen markkinointiohjelma. Se on
"vapaiden ohjelmistojen" myyntipuhe puhtaan käytännöllisestä
näkökulmasta ideologisten ajatusten saavista kaadon sijaan.
Positiiviset ainekset eivät ole muuttuneet, tappiomieliala ja
symboliikka ovat.</em> Lukuun ottamatta tätä melko epäystävällistä
huomiota, OSI ja sen tukijat ovat yleisesti ottaen välttäneet vapaat
ohjelmistot -termiä.
</li>
<li>
Tässä ohjelmassa hallitukset ja hallitustenväliset järjestöt maksavat
huomattavia summia ylimalkaisesta katselmuksesta Windowssin lähdekoodin
erityisillä Microsoftin palveluilla. Tämä saattaa lisätä koettua
"turvallisuudentunnetta" mutta on käytännössä hyödytöntä erityisesti
koska ei ole edes tiedossa vastaako heidän katselmoimansa ohjelma sitä
jota heillä on tietokoneillaan. Ja luonnollisestikaan tämä ei anna
heille vapauksia.
</li>
</ol>
<div class="related">
<h2>Aiheeseen liittyvää sisältöä</h2>
<ul>
<li>
<a href="/freesoftware/basics/comparison.html">Vertailu
vaihtoehtoisista termeistä vapaille ohjelmistoille (avoin lähdekoodi,
FOSS, FLOSS jne.)</a>
</li>
<li>
<a href="/freesoftware/basics/sourcecode.html">Mitä on ”lähdekoodi”?
</a>
</li>
<li>
<a href="/activities/os/os.html">Mitä ovat ”avoimet standardit”?</a>
</li>
<li>
<a href="/freesoftware/basics/4freedoms.html">Kunka selittää vapaiden
ohjelmistojen neljä vapautta lapsille</a></li>
<li>
<a href="/freesoftware/basics/gnuproject.html">Mikä on ”GNU-projekti”?
</a>
</li>
<li>
<a href="/freesoftware/transcripts/rms-2009-05-22-eliberatica.html">
Richard Stallmanin luento vapaiden ohjelmistojen tarkoituksesta ja
tärkeydestä</a>
</li>
<li>
<a href="/freesoftware/transcripts/rms-fs-2006-03-09.html">Richard
Stallmanin luento vapaiden ohjelmistojen liikkeestä ja vapauksien
tulevaisuudesta</a>
</li>
</ul>
</div>
</body>